tiistai 29. tammikuuta 2013

(8) ma 28.1. John D. MacArthur State Beach Park

USA 8. matkapäivä: maanantai 28.1.

West Palm Beach ei ole varsinaisesti mitään turistialuetta. Täältä puuttuvat rantojen korkeat hotellirivistöt ja "boardwalkit" ravintoloineen ja rantakrääsäliikkeineen. Rannoilla ei ole trendikkäitä yökerhoja, eikä juuri muitakaan turistihoukutuksia. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin West Palm Beachilla ei nimestään huolimatta ole metriäkään, vai pitäiskö sanoa jalkaakaan merenrantaa, vaan meren ja kaupungin välissä on kapea vesikaistale ja sen ja Atlantin välissä vielä Palm Beachin kaupunki. Aluetta kuvaillessa onkin ehkä parempi puhua yleisesti Palm Beach Countystä eli piirikunnasta, johon kuuluu isoimman kaupungin, West Palm Beachin lisäksi esimerkiksi pohjoispuolella olevat Riviera Beach ja Palm Beach Gardens, eteläpuolella olevat Lake Worth ja Lantana sekä itäpuolella oleva Palm Beach sekä lukuisa määrä muita kuntia ja kaupunkeja. Koko Floridan itärannikkohan on yhtä katkeamatonta kaupunkien ketjua, jossa monin paikoin on todella vaikea tietää, minkä kaupungin tai kunnan alueella ollaan.

Downtown West Palm Beach & Clear Lake (Okeechobee Blvd)
Hiekkarantoja täällä kyllä riittää: lähimmät (Palm Beach ja Riviera Beachin Singer Island) noin 15 minuutin automatkan päässä asunnoltani. Osa rannoista on julkisia, valvottuja uimarantoja palveluineen, osa taas valvomattomia ilman suihkuja tai muitakaan palveluita. Joitakin todella hienojakin hotelleita alueella on, mutta verrattuna moneen muuhun paikkaan Floridassa, hotelleja on täällä todella vähän. Jos trendikkäät rantakadut täältä puuttuvatkin, niin niiden sijaan on West Palm Beachin keskustassa kaksi hieman vastaavaa aluetta. Hienompi ja omasta mielestäni hieman liiankin hienosteleva on City Place Rosemary Avenuen kupeessa. Toinen on todella mukava ja viihtyisä ostos- ja ravintolakatu Clematis Street.

Alue on kaikin puolin melko tavanomaista floridalaista maisemaa: valtavan leveitä, tasaisia ja suoria teitä, joita reunustavat tuhannet erilaiset pikaruokapaikat ja erilaiset liikkeet. Kadunvarsimaisema on täynnä mitä erilaisimpia liikerakennuksia ja mainoskylttejä ja ne tuntuvat jatkuvan joka suuntaan loputtomiin. Asutus on keskittynyt isompiin keskustoihin, rantojen condoihin, omakotitaloalueisiin tai sellaisiin asuinyhteisöihin, missä oma asuntonikin sijaitsee. Tärkeimmät kadut West Palm Beachin ympäristössä ovat ehkä Okeechobee Boulevard, Military Trail, 45th Street sekä Palm Beach Lakes Boulevard, Australian Avenue ja Congress Avenue. Aivan keskustassa tärkeimmät kadut ovat varmasti nuo jo yllä mainitut Rosemary Avenue ja Clematis Street sekä Chipodilla Avenue ja Tamarind Avenue. No, riippuu mistä kulmasta katselee... Omat päivittäiset tieni ovat pohjois-etelä- suuntainen Military Trail ja itä-länsi- suuntainen Okeechobee. Alueen läpi menee myös kaksi valtaväylää: expresswayt Interstate I-95 ja Florida's Turnpike ja pienemmät highwayt US1 ja A1A.

Protect the Florida Panther
Olen kirjoitellut paljon Floridasta ja West Palm Beachista aikaisemmin tässä blogissa ja vanhassa matkablogissani, joten ei tästä nyt tämän enempää. Maanantaiaamuna olen taas hereillä jo hieman kahdeksan jälkeen. Aloitan aamun kotiaskareilla ja pesen mm. koneellisen pyykkiä ja inventoin hieman vuodevaatteita, pyyhkeitä yms. Lasken onko kaikkea riittävästi siltä varalta, että joku ystävä perheineen tai kavereineen tulee tänne kun en itse ole paikalla. Totean, että jonkin verran sitä ja tätä puuttuu ja yritän vielä tämän reissun aikana täydentää puutteita. Totean myös pyykinpesun jälkeen, että minun hienot kahden dollarin bangladeshilaiset pyyhkeeni eivät taida oikein kestää pesukonetta tai rumpukuivainta tai kumpaakaan; tuloksena on nimittäin puhtaiden pyyhkeiden lisäksi kourallinen trasselia... ;)

Blue Heron Blvd, Riviera Beach, FL
Yhdentoista jälkeen päätän lähteä liikkeelle auton kanssa kohti rantaa. Aurinko paistaa ja oma mittarini parvekkeella näyttää +26 celsisus-astetta. Ajelen taas samaa tietä kuin eilenkin. Ajaessani  Military Trailia pohjoiseen huomaan, että kaikki kolme etelään menevää kaistaa on suljettu. Tiellä näkyy pari autonromua, ovat näköjään rysäyttäneet yhteen vähän rajumman puoleisesti. Jenkkityyliin tie on suljettu nauhoilla ja paikalla on ehkä 7-8 poliisiautoa. Minä jatkan eteenpäin Military Trailia ja sitten Blue Heron Boulevardia kohti rantaa ja sillan yli Singer Islandille. Siger Islandilla on melko hienoja asuntoja; sellaisia, jotka varmasti kelpaisivat jopa eliittikumppanille, kirurgi Markulle...  Minä jatkan kuitenkin tällä kertaa edelleen eteenpäin A1A-tietä. Alunperin aikomukseni oli käydä tänään noin tunnin ajomatkan päässä Jupiter Inletin majakalla, mutta muutan suunnitelmaani lennossa: poikkean A1A-tieltä John D. MacArthurin kansallispuistoon. Puisto on piirikunnan ainoa valtion kansallispuisto ja kansallispuistojen tapaan sitä vartioivat rangerit. Maksan puiston portilla neljän dollarin pääsymaksun. Ajan puolisen kilometriä kapeaa tietä tiheän kasvillisuuden keskellä ja jätän autoni parkkipaikalle.

John D. MacArthur State Beach Park
Parkkialueelta lähtee kävelypolku, jonka varrella on pieni luontokeskus ja kuinka ollakaan, myös matkamuistomyymälä... Minä jatkan matkaani ison vesialueen yli kulkevaa puista siltaa; luen myöhemmin esitteestä, että sillan pituus on noin puoli kilometriä. Sillan varrella on useita opastauluja alueen eläimiä koskien, mutta vaikka kuinka tähystelen, en tällä kertaa näe mitään erikoista ja se manaattikin jää edelleen näkemättä. Muuten alue on todella kaunis ja puista siltaa on mukava kävellä. Rannoilla on pakko jäädä hetkeksi ihmettelemään mangroven juurien kummallista kasvua.

Sillan ja vesialueen jälkeen tulemme taas kuivalle maalle ja sillat ja portaat mutkittelevat dyynien kautta hiekkarannalle. Tällä rannalla ei ole uimavalvojaa, mutta portilla liehui keltainen ja violetti lippu. Keltainen tarkoittaa tänään melkoisen isoa aallokkoa ja violetin merkitys on "marine wildlife", joka on tänään aivan kuten eilenkin Singer Islandilla: portugalin sotalaivoja ja mahdollisesti haita. Minä kahlaan hetken rannassa ja jään sitten ottamaan aurinkoa huovan päälle. Reilun tunnin makailtuani menen takaisin mereen kahlaamaan. Aallokko on tänään liian iso uimiseen (ainakin yksin) ja niinpä heittäydyn rantaveteen kuin pikkulapsi ja istuskelen siinä aikani aaltojen heiluteltavana, vaikka tiedänkin vain saavani uimashortsini täyteen hiekkaa. Hieman myöhemmin löydän parin sadan metrin päästä hyvän paikan, jossa isot aallot murtuvat ja tasoittuvat kauempana ja matalan hiekan ja rannan välissä on sen verran syvä kohta, että pääsen viimeinkin ihan oikeasti uimaan.

John D. MacArthur State Beach Park
Kävelen pitkin rantaviivaa yhteen suuntaan ja takaisin ja taas toiseen suuntaan ja takaisin. Kävellessäni huomaan kuinka nopeasti täällä oppii lukemaan ihmisten katseita. Pieni katsekontakti ja tiedät, että nyt on hyvä hymyillä pikkuisen ja tervehtiä aivan outoakin vastaantulijaa ja toisista taas tiedät heti, ettei heitä tarvitse huomioida. Ihmisten ilmeiden lisäksi seurailen taas rannan lintuja: ohi lentää iso parvi pelikaaneja, muutamat kalasääsket liitelevät ilmassa siipiään liikauttamatta ja rannalla seisoskelee lokkeja ja joitakin minulle tuntemattomia pikkulintuja. Löydän rannalta myös aidon merihirviön... Ilmeisesti joku linnun merestä nappaama omituinen kala, jonka sisämykset on syöty ja kummallisen näköinen kalan nahka on jäänyt jäljelle ja kuivunut ilmeisesti ihan kalan oikeaan muotoon. Haita en näe näe tänäänkään, vaikka enpä niitä sen enempää merestä edes yritä löytää. Rannalle ajautuneita portugalin sotalaivoja näen tänään kaksi.

Osprey, kalasääski
Käyn suihkussa ja vaihdan vessassa kuivat vaatteet ja jatkan matkaani. Jatkan edelleen A1A-tietä pohjoiseen ja tultuani takaisin varsinaiselle mantereelle jatkan eteenpäin PGA Boulevardia. Pysähdyn matkalla Gardens Mallissa, yhdessä alueen isoimmista ostoskeskuksista. Käyn ensimmäiseksi Searsin tavaratalossa ja teen mielestäni loistavia ostoksia: itselleni Leviksen 501- farkut ja shortsit, yhdet Miami Dolpinsin college-housut ja pojalleni todella hieno Miami Dolphinsin (keino)nahkatakki. Farkkuja lukuunottamatta kaikki oli poistomyynnissä ja hinta koko tuolla paketilla oli 136 dollaria eli jotakuinkin tasan 100 euroa! Vaatteita täältä todella kannattaa ostaa tuliaisiksi. Suomessa 100 eurolla ei taitaisi saada edes noita farkkuja... Kiertelen vielä hetken (liian) hienossa ostoskeskuksessa ja palaan sitten kotiin. Hyvin olen taas onnistunut täällä seikkailemaan ilman navigaattoreita tai edes kunnon karttoja. Sisäinen navigaattori ja päässä oleva hyrräkompassi toimii aika hyvin edelleen? Tänään ajan yhdestä risteyksestä pitkäksi ja käyn kääntymässä varsinaisella PGA-golf-alueella. No comments...

Gardens Mall, Palm Beach Gardens, FL
Päästyäni kotiin menen heti suihkuun. Suihkussa mieleeni muistuu eräs asia viime reissulta ja minua hymyilyttää kun tiedän suihkuttelevani sillä samalla vedellä, jossa Evergladesin alligaattorit, krokotiilit, pythonit ja muut eläimet uiskentelevat... Toki se on puhdistettu siinä välissä ja käsittääkseni tämän alueen vettä otetaan myös vedenottoalueelta asuntoni ja Evergladesin suoalueen välistä.



Haloo Helsinki! - Maailman toisella puolen

Valokuvat


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti