Suoajelulla

6. Matkapäivä, perjantai 12.10.2012

Perjantain tärkeimmäksi ohjelmaksi on suunniteltu toinen käynti Ft Lauderdalen Ikeassa. Suuri on osa tärkeistä huonekaluista on vielä hankkimatta ja nyt tarkoituksena on hakea niitä tästä tunnetusta ruotsalaisesta liikkeestä. Valikoima on jotakuinkin sama kuin Suomessakin ja täyspuiset ja kivan näköiset Hemnes-kalusteet ovat minun hankintalistallani. Myös sänky olisi tarkoitus löytää Ikeasta. Toivon löytäväni alle 100 dollarin hintaisen queen-kokoisen rautasängyn, jonka olen nähnyt internetin mallistossa.

Lähdemme ajamaan noin 80km matkaa etelään Military Trailia pitkin (kuinka sopiva nimi tielle tuo onkaan...). Taas säästäisimme paljon aikaa, jos ajaisimme nopeaa Interstate I-95- tietä pitkin, mutta tuon kyllästyttävän tien olen ajanut jo helmikuussa ihan tarpeeksi monta kertaa ja päätän valita taas uuden rauhallisemman ja mielenkiintoisemman reitin. Reitin, jonka varrella on enemmän näkemistä. Me olemme kuitenkin lomalla, eikä meillä ole kiirettä minnekään. Ajamme Military Trailia pitkin niin pitkälle kuin pääsemme eli Boca Ratoniin asti. Boca Ratonissa siirrymme I-95- tielle ja ajamme sitä pitkin Ft Lauderdaleen ja siitä edelleen Sunrise Boulevardia pitkin Ikeaan asti.

Ikeassa aloitamme sängyllä. Onnistun löytämään haluamani sängyn ja selvittämään varastomyymälän tietokoneella mitä osia siihen tarvitaan. En ole edes Suomessa ostanut koskaan huonekaluja Ikeasta, mutta nopeasti löydämme sänkyjen osat valtavilta varastohyllyiltä. Hemnes-kalusteista valitsen tällä kertaa tv-tason ja kaksi erikokoista kirjahyllyä. Näitä kalusteita ei löydy haluamaani väriä itsepalveluhyllyiltä tietokoneen avulta ja pyydämme myyjän apuun. Toisen myyjän avustuksella hän tekee paperitilauksen varaston pick-up- noutopisteeseen. Menemme kassalle maksamaan ostokset ja siellä oleva kassanhoitaja ihmettelee varaston myyjän tekemää paperia ja joutuu pyytämään kokonaan uutta ja erilaista tilausta varastolta. Kassa puistelee päätään ja toteaa, että tilauksen on varmasti tehnyt joku aloittelija. Lopulta uusi tilaus lähtee kuitenkin varastoon ja odotellessamme huonekalujamme käymme ensin viemässä sängyn autoon ja käymme sitten kaupan ravintolassa kahvilla (lihapullat ja perunamuusin jätämme väliin...) ja poimimme samalla kierroksella myymälästä mukaamme vielä muutaman esineen, jotka maksamme itsepalvelukassalla.

Selvittyämme Ikean ostoksista lastaamme kaiken autoon ja toteamme tilaa jäävän vielä reilusti yli. Jopa yli 2m pitkän sängyn osat mahtuvat vaivattomasti autoon. Olimme alunperin ajatelleet lähteä Ikeasta takaisin West Palmiin Sunrise Swap Shopin, valtavan markkina-alueen kautta, mutta nyt kerron kuitenkin, että tässä on luultavasti reissun ainoa mahdollisuus nähdä yhtä koko Floridan tärkeimmistä nähtävyyksistä: Evergladesin suota ja alligaattoreita... Olemme hyvin lähellä Evergladesia jaSawgrass Recreation Park on vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä. Itse kävin poikani kanssa siellä jo helmikuussa, mutta paikka on sen verran mukava, että olen valmis lähtemään sinne uudestaan. Niinpä muutamme suunnitelmia lennossa ja lähdemme ajelemaan US84- ja Interstate I-595- teitä pitkin kohti valtavaa suota.

Sawgrass Recreation Park on pieni, rauhallinen ja kiireetön paikka, joka tarjoaa 19 dollarin hintaan pakettia, johon kuuluu puolen tunnin ajelu suokopterilla (airboat) ja pikkuinen eläintarha. Maksettuani liput pääsemme lähtemään ajelulle samantien. Kapteeni Deborah vie meidät muutaman muun ihmisen kanssa vauhdikkalle ajelulle saharuohon peittämälle vetiselle alueelle. Ajettuamme jonkin matkaa löydämme yhden alligaattorin ja seurailemme hetken sitä. Jonkin ajan kuluttua löydämme vielä toisen, paljon isomman alligaattorin, joka kuitenkin antaa meille hännällään varoituksen ja katoaa pinnan alle meidän saapuessa paikalle. Odoteltuamme jonkin aikaa iso otus nousee pintaan aivan minun vieressäni noin metrin päässä kopterin laidasta. Sen verran innoissani olen otuksen esiintulosta niin lähellä, että en tajua edes ottaa siitä valokuvaa... Katselemme alligaattoria vielä jonkin aikaa ja jatkamme taas matkaamme. Pysähdymme vielä kerran katselemaan puun latvassa istuvaa valtavaa kalasääskeä ja muutamaa korppikotkaa ja palaamme sitten laituriin. Kuumassa hellesäässä kierrämmme vielä melko nopeasti eläintarhan, jossa on mm alligaattoreita, krokotiileja, käärmeitä, Floridan pantteri ja muita eläimiä.

Lähdemme paluumatkalle iltapäivän lopulla. Ajamme taas takaisin I-595- tietä ja sieltä käännyn taas uusille poluille kohti Sunrise Swap Shoppia. Tuon valtavan markkina-alueen kierrämme lopulta paljon nopeammin kuin olin kuvitellut. Etsimme tuliaisia, mutta emme löydä oikeastaan mitään ostettavaa ja varsinkin halpoja kenkiä ja vaatteita valitessa pitäisi olla itse vaatteiden käyttäjä mukana. Paikka menee kiinni kummalisen aikaisin eli jo viideltä, mutta me olemme muutenkin jo tuohon aikaan valmiita jatkamaan matkaa.

Ajan Sunrisen alueelta Ft Lauderdaleen ja siellä käännymme US1 Federal Highwaylle eli valitsen taas uuden reitin. Lähdemme hitaasti etenemään kohti pohjoista. Ohitamme Pompano Bechin, Deerfield Beachin ja Boca Ratonin ja etsimme tien varresta pikaruokapaikkaa. Molemmilla on kova nälkä ja ihmettelemme sitä, että muuten noita ruokapaikkoja on kyllä vieri vieressä, mutta nyt kun niitä kaipaisi, ei tahdo löytyä yhtäkään sopivaa. Tultuamme Delray Beachin puolelle teen yhtäkkiä lähes äkkijarrutuksen keskellä tietä... Olemme ajaneet ohi erään paikan, jonka huomasin (liian myöhään) jo viime Floridan matkallani poikani kanssa: Ellie's 50's Diner!

Teen u-käännöksen seuraavassa risteyksessä ja palaamme muutaman sadan metrin matkan takaisinpäin. Ruokapaikan edustalla ruohikossa nököttää hieno, pinkki 57' Chevrolet Bel Air ja sen vieressä kohoaa vanhanaikainen neonvalomainos. Itse rakennus on niin ikään pinkki ja päästyämme sisään astumme aikakoneeseen... Olemme löytäneet palan Amerikan historiaa. 50-luku herää henkiin ja näkyy kaikessa sisustusta, musiikkia, ruokalistaa ja tarjoilijoita myöten, Paikka on upea. Juuri tällaista moni turisti (ja luultavasti myös moni USA:n asukas) varmasti toivoo näkevänsä matkansa aikana edes vilaukselta. On sanomattakin selvää, että unohdamme tänä iltana pikaruokapaikat ja istumme pöytään ja tilaamme hampurilaisateriat. Ilmapiiri on upea! Paikka hieno! Ja ruoka hyvää! Olemme oikein tyytyväisiä ja tiedän jo, että tämä käynti ei jää viimeiseksi. Lähtiessämme ostan vielä ainoan matkamuistoni: Ellie's 50's Dinerin oman t-paidan, jonka selässä on vaalenpunainen 57' Chevrolet.

Jatkamme matkaa jo pimentyneessä illassa. Olemme ajaneet tänään kauan; emme kovin pitkää matkaa, mutta ajallisesti kauan. Jatkamme vielä loppumatkankin hitaampaa US1-tietä ja poikkeamme Lake Worthissa kaupassa. Olemme kotona iltayhdeksältä, hieman väsyneinä pitkästä päivästä, mutta kuitenkin tyytyväsisinä. Kannamme kuitenkin vielä kaikki huonekalut autosta sisään ja kokoamme sängyn. Tänä yönä ei enää tarvitse nukkua patjalla lattialla.

(Valokuvat)