Kaksi vuotta myöhemmin… Kävelin aurinkoista Aurajoen rantaa
ja muistelin hieman vajaan kahden viikon Turun ”vierailua” (työn merkeissä) syksyllä 2010. Se
oli hyvää aikaa… Usein kaipaan sitä kovasti. Nyt olin vain käymässä siellä, mutta ehdin sentään tehdä
pienen kävelylenkin Aurajoen rannoilla ja keskustan kaduilla. Kyllä Turku on
kaunis kaupunki. Olen sen jo ennenkin sanonut, mutta vielä kerran: jos en saisi
asua Helsingissä ja Suomenlinnassa, voisin hyvinkin asua Turussa. Silti en ole
koskaan aikonut sinne muuttaa, enkä aio nytkään. Kaksi vuotta sitten sää oli
melko samanlainen kuin tänäänkin, mutta silloin puissa alkoi jo olla keltaisia
lehtiä. Viikonloppu Turussa syksyllä 2010 oli kuitenkin kaunis ja kaikin puolin
hieno ja se on jäänyt ikuisesti mieleen.
Nyt istun jo junassa ja olen taas matkalla kohti Helsinkiä
ja kotia. Aurinko paistaa, joskin taivaalla on tummia pilviä ja tänäänkin
tuulee melko kovaa. Kovin ovat olleet tuulisia menneet päivät ja samaa on
sääennustusten mukaan edessä myös tulevina päivinä. Suomi on vielä vihreä,
ainakin täällä etelässä. Joissakin paikoissa kukkaistutuksetkin loistavat vielä
värikkäinä ja muutenkin kesästä on vielä jotain jäljellä. Suomi on vielä
elossa, hengissä… Pian koittaa kuitenkin 6-8 kuukauden pitkä, kylmä, märkä ja
pimeä vuodenaika, jonka nimi minulle on syystalvikevät… Silloin (ainakin
minusta tuntuu) kaikki kuolee ja väreinä ympärillämme ovat vain harmaan eri
sävyt.
Pahoittelen ja pyydän anteeksi sitä, että en vaan pidä tämän
maan ilmastosta ja minulla on joka syystalvikevät jopa pieniä vaikeuksia selvitä siitä. En
ole itse tätä osaa, fysiikkaani ja luonteenpiirrettäni valinnut. En valita
turhasta, eikä se muutu, vaikka millaista asennetta yrittäisin siihen hakea.
Eikä pahinta ole pimeys tai kosteus, vaan kylmyys. Minä oikeasti kärsin
kylmästä. Jähmetyn ja jäädyn koko ihminen ja se tuntuu pahalta sekä fyysisesti
että henkisesti. Mutta älkää huoliko, kyllä minä tässä ilmastossa vielä
hengissä selviän… ;) Suomen kesästä pidän, mutta koko muun ajan ilmasto on
kamala. En vain pidä siitä ja se siitä…
Nyt kun katselen junan ikkunasta ohi vilahtelevaa maisemaa,
huomaan, että kesästä on tosiaan vielä jotain jäljellä ja jos syksy jatkuisi
pitkään lämpimänä ja aurinkoisena, sekin voisi olla vielä hyvää aikaa.
Kylmyydestä en pidä syksylläkään, mutta kauniit syyspäivät ja ruska ovat
minun, niin kuin lähes kaikkien muidenkin mieleen. Silloin luonnossa on vielä
värejä… Kauniita värejä.
Suomen ilmasto, jota toisinaan pidän lähes elinkelvottomana,
on suurin syy asunnon ostamiseen ulkomailta. Aion tulevaisuudessa tehdä
talvistani edes hieman siedettävämpiä ja karata ja paeta kauas pois. Olen tyytyväinen, että asiaan löytyi
tällainen, loppujen lopuksi aika helppo ratkaisu. Lähivuosina aion pitää vain
lyhyen kesäloman Suomessa ja säästän useamman lomaviikon talveksi. Näin voin
sitten oleilla pitempään lämpimässä Floridassa kylmimpään ja synkimpään
talviaikaan. Laskelmieni mukaan voin pitää kesälomaa Suomessa 2-3 viikkoa ja
olla talvisin Floridassa 4-5 viikkoa. Ja rahatilanteen salliessa on tietysti
mahdollista ottaa hieman virkavapaata lisäksi tai jopa muutama kuukausi
vuorotteluvapaata.
Silloin kun en itse ole West Palm Beachin asunnolla, olen
ajatellut vuokrata sitä muille. Pitkäaikainen vuokralainen olisi hyvä, mutta
luultavasti vuokraus olisi kuitenkin lyhyitä pätkiä lomalaisille. Ennen
vuokraamista minun on kuitenkin selvitettävä tarkkaan taloyhtiön säännöt ja
rajoitukset, mietittävä koko vuokrauskäytäntö varaamisesta maksamiseen ja
avainten luovuttamiseen asti sekä selvitettävä miten maksan mahdollisista
tuloista veroja Yhdysvalloissa. Niin kauan kuin nämä asiat ovat vielä kesken, en
siis vuokraa asuntoa. Toistaiseksi ”lainaan” sitä… Luotettavat ystävät ja tutut
voivat käyttää asuntoa ilman korvausta, koska on myös minun etuni pitää asuntoa
mahdollisimman paljon asuttuna ja on hyvä, jos joku käy silloin tällöin
paikanpäällä katsomassa, että kaikki on kunnossa.
Palaan vielä asunnon hankkimisen syihin: Ei ilmasto toki ole
ainoa syy USA:n asunnon ostamiseen. Se on kyllä tärkein, mutta syitä on
useampiakin. Niitä syitä ovat esimerkiksi amerikkalainen kulttuuri ja ihmiset,
luonto, meret, kaupungit ja nähtävyydet. Koko kiehtova uusi maailma. Yhtenä
suurena tekijänä on myös ammatista johtuva aikainen ”eläköityminen”, joskaan en
ole vielä miettinyt mitä teen siinä vaiheessa kun täytän 50-vuotta ja edessä
häämöttää vapautuminen työelämästä. Ehkä yhtenä syynä on ollut myös
jonkinlainen levottomuus sekä kyvyttömyys ja ehkä jopa haluttomuus juurtua ja
jähmettyä yhteen paikkaan. Halu nähdä ja kokea enemmän ja halu mennä eteenpäin.
Halu elää elämää… Mutta näistä kirjoittelen enemmän joskus toisella kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti