lauantai 8. syyskuuta 2012

Emerald Isle

Silloin tällöin katselen taivaalla lentäviä lentokoneita. Laskeutumassa olevat koneet lentävät usein Suomenlinnan ylitse ja mietin silloin tällöin ihmisiä, jotka ovat palaamassa jostain kaukaa takaisin Suomeen. Joskus harvemmin näen myös nousevia koneita ja mietin, minne nuo kaikki ihmiset mahtavat olla matkalla.

Vielä nyt vuotta myöhemmin viime syksynä Roomassa viettämäni 40 päivää ovat usein mielessäni ja niillä on ollut paljon vaikutusta moeen asiaan minun elämässäni. Haluaisin lähteä käymään siellä taas uudestaan. Haluaisin eksyä niille kapeille kujillle, kulkea keskellä historiaa, istua suihkulähteiden juurelle, kadota hetkeksi reitin varrelle osuvaan vanhaan kirkkoon, istua terassille pizzalle, kävellä piazzojen läpi... Rooma on minun kaupunkini, tämän maailman kaupungeista paras ja rakastettavin. Sinne kaipaan nyt kovasti ja sinne aion vielä lähteä, mutta nyt ajatuksissa on ehkä toiseksi paras paikka maailmassa.

Kakkoskotini sijaitsee nyt 8200 kilometrin päässä. Olen käynyt uudessa kodissani vain kerran, silloin kun poikani kanssa kävimme tsekkaamassa myytävänä olevia asuntoja ja nyt odottelen kuukauden päästä tapahtuvaa lähtöä. En varmasti vieläkään ihan täysin ymmärrä, että omistan asunnon Floridassa, toisella mantereella, kaukaisessa maassa. En kai oikeastaan vieläkään ymmärrä, että toinen kotini on nyt Yhdysvalloissa, enkä ehkä täysin ymmärrä mitä kaikkea siihen liittyy ja kuinka valtavan paljon se todennäköisesti tulee vaikuttamaan elämäni loppuun asti.

Olen aikaisemmin vanhassa matkablogissani kertonut hieman USA:sta ja Floridasta ja ajattelin nyt kirjoittaa muutaman sanan asuinympäristöstäni Palm Beachin piirikunnassa. Uusi kakkoskotini sijaitsee siis noin 100 000 asukkaan West Palm Beachin kaupungissa. Kaupunki sijaitsee Floridan itärannikolla, Atlantin rantamilla, noin 120 kilometrin päässä Miamista. Alue, jolla asuntoni on, sijaitsee puolestaan noin 10 kilometrin etäisyydellä Atlantin rannasta ja aluetta kutsutaan nimellä "Villages of Palm Beach Lakes" ja asuinyhteisö on nimeltään "Emerald Isle at Laguna Lakes". Tämä asuinalue (tai yhteisö) on aivan kymmeniä kilometrejä pitkän, viivasuoran Military Trailin varrella (voisiko paljon sopivampaa tien nimeä enää olla...) Asuinalueelta on siis matkaa rannalle noin 10km ja West Palm Beachin pieneen, viehättävään keskustaan on matkaa reilut yhdeksän kilometriä. Aivan asuinalueen välittömässä läheisyydessä ei ole juurikaan mitään palveluja, mutta alle kahden kilometrin etäsisyydeltä löytyykin sitten jo lähes kaikkea mahdollista. Asuinalue vaikuttaa viehättävältä  ja rauhalliselta ja katsottuani tietoja netistä, huomasin puoli vahingossa osuneeni ihan hyvälle alueelle. Netistä löytämieni yksityiskohtaisten ja tarkkojen tietojen mukaan alue on melko hyvin arvostettua aluetta ja esimerkiksi rikostilastot alueella ovat melko pienet.

Yhteisöön kuuluu 17 rakennusta, jotka ovat jotakin pienkerrostalon, rivitalon ja kerrostalon väliltä. Rakennukset ovat aika kivan näköisiä vaalean kellertäviä ja okran värisiä taloja, joiden tyyliksi ilmoitetaan "mediterranean". Rakennukset on sijoiteltu lammen (tai pienen järven) rannalle ja meidän asuntomme sijaitsee oikein hyvässä paikassa niin, että parvekkeelta ja kaikista ikkunoista on näkymä lammen rantaan ja aurinko paistaa koko päivän parvekkeelle. Taloyhteisön alueelta, aivan asuntomme läheltä löytyy "kerhorakennus", jossa on mukavia oleskelutiloja, biljardipöytä ja kuntosali ja ulkona on uima-allas ja poreallas sekä grillipaikka. Alue on aidattu ja sen portti on yöaikaan suljettu.

Useampikin ihminen on kysynyt minulta, että asuvatko ne kaikki suomalaiset jossakin tuolla alueella... Ja minä vastaan kaikille, että ei sitten pienintäkään aavistusta... En ole sinne lähtenyt suomalaisia etsimään ja ihan suoraan sanoen minua ei juurikaan kiinnosta missä suomalaiset ja entiset suomalaiset asuvat ja onko heillä jossakin jotain isompiakin kommuuneja. On totta, että Floridassa on jonkin verran suomalaisia ja heistä suurin osa asuun jossakin Lantana - Lake Worth - West Palm Beach alueella, mutta en todellakaan tiedä missä heitä asuu ja kuinka paljon, enkä yhteenkään ole vielä törmännyt. Nyt olen matkalla elämään maassa maan tavalla, enkä juurikaan välitä suomalaisista. Toisaalta pitemmällä tähtäimellä ajatellen voi kuitenkin olla hyväkin., että pitempiä aikoja paikan päällä viettäessään on ainakin halutessaan mahdollisuus myös pitää yhteyttä suomalaisiin ja myös monenlaista harrastustoimintaa on käsittääkseni tarjolla.

Se, millaiseksi tuo paikka lopulta osoittautuu, on vielä arvoitus ja se paljastuu lopulta vasta pitemmän oleilun tai asumisen jälkeen, mutta odotusarvot ainakin ovat melko hyvät. Kyllä tuo asunto kaikkien niiden edullisten asuntojen joukossa oli melkoinen lottovotto. Tuo asunto, joka kivilattioineen poikkesi (nuhjuisista kokolattiamatoista) muista ja oli kaikinpuolin siistin ja hyvinpidetyn oloinen. Myös piha-alue on hoidetun ja siistin näköisen ja omalta parvekkeelta avautuu nätti palmujen reunustama lampimaisema, jota siellä käydessämme vielä värittivät haikarat ja pitkänokkaiset Ibis-linnut.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti