QUE SERA, SERA - OSA 4 (TOINEN PÄIVÄ PALERMOSSA)

Tiistaina nautin ensimmäisen aamiaiseni B&B Hotel Quattro Cantin kattoterassilla. Aamiainen on minulle suuri yllätys: olen matkustellut paljon Italiassa ja tottunut verrattain huonoihin aamiaisiin, joilla ei ole ollut paljon tarjottavana ja siitä vähästäkin puolet on ollut makeita kakkuja ja croissanteja. Aamiaisiin ei yleensä kuulu munakokkelia ja pekonia tai mitään muutakaan lämmintä. Tällä kerralla kuitenkin aamiaisella on tarjolla niin munakokkelia kuin pekoniakin ja lisäksi todella hyvä valikoima kaikkea muuta. Tämän aamiaisen jälkeen ei todellakaan jää nälkä. Kahvia ei tosin yllätyksekseni tilata tarjoilijalta, vaan se tulee automaatista, mutta itse tykkään tästä siksi, että voin helposti ottaa kahvia (cappuccinoa tai espressoa) niin paljon kuin haluan ilman tarjoilan apua. Olen todella tyytyväinen tähän aamiaiseen ja mahdollisuuteen nauttia se auringonpaisteessa kattoterassilla.

Lähden pian aamiaisen jälkeen kävelylle. Kävelen ensin kadun toisella puolela olevan Fontana Pretorian kautta takaisin Via Vittorio Emanuelelle ja muutaman sadan metrin päähän katedraalille (Cattedrale di Palermo). Tänään on aika käydä siellä myös sisällä. Ovella huomaan, että itse katedraaliin on vapaa pääsy, mutta päästäkseen näkemään vanhoja hautakammioita tai kiivetäkseen ylös katsomaan Palermoa korkeammalta on maksettava pieni pääsymaksu. Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja ja yhdistelmiä ja hinta on muutama euro. Tänään päätän kuitenkin tyytyä kirkkokierrokseen ja teen noin 15 minuutin pikavisiitin itse katedraalissa. Jos aikaa jää, voin palata tänne jonakin toisena päivänä. Jatkan kävelyä Via Vittorio Emanuelea pitkin kohti Palazzo dei Normannia, jonka sanotaan katedraalin ohella olevan Palermon ykköskohde.

Italiassa oppii nopeasti kulkemaan kaduilla melko eri tyylillä kuin Suomessa. Tämän olen havainnut joka kerta täällä ollessani ja kaikkein parhaiten sen opin kun olin jonkun aikaa töissä Roomassa ja kävelin joka päivä pitkin ruuhkaisia jalkakäytäviä. Se tärkein oppi on käveleminen ajoradalla jalkakäytävien sijaan. Monin paikoin jalkakäytävät ovat kapeita ja ihmismäärät ovat aivan liikaa niille. Kävely ihmisten seassa jalkakäytävillä on yksinkertaisesti niin hidasta ja vaivalloista, että automaattisesti täällä oppii ensin hyppimään tilapäisesti ajoradan reunaan ja sitten yhä enenevässä määrin alkaa kävellä mieluummin ajoradalla. Toinen oppi on autojen ja muiden kulkuneuvojen välissä sukkulointi tietä ylitettäessä. Tämä voi tosin olla melko vaarallistakin puuhaa…

Oikaisen Palazzo dei Normannille kauniin Villa Bonannon puiston läpi. Kaukana palatsin ulkopuolella olevan lipunmyyntirakennuksen ikkunassa sanotaan, että palatsin huoneistot on suljettu, mutta Cappella Palatina (palatsin kappeli) ja Giardini Reali (puutarha) ovat avoinna. Ostan siis lipun kaikkiin paikkoihin, joihin on mahdollista päästä. Alku näyttää lupaavalta: palatsin sisätiloihin johtaa kapea käytävä ja kuvittelen hetken sisältäkin löytyvän jotain samanlaista. Totuus paljastuu minulle kuitenkin hyvin pian: tänään tuossa valtavassa rakennuksessa pääsee tosiaankin vain sisäpihalle ja portaita pitkin toiseen kerrokseen, jossa sijaitsee kauniiksi kehuttu kappeli. Se vähä mitä itse palatsista näkyy, näyttää mielenkiintoiselta ja olisi kiva nähdä lisää sisätiloja, mutta tänään on tyydyttävä kappeliin. Kappeliin on pientä jonoa, mutta parissa minuutissa olen sisällä ja pakko on myöntää, että kappeli on upea! Sen seiniä ja kattoja koristavat upeat, kultaisina kimaltavat mosaiikit ja koko kappeli on kuin taideteos. Suosittelen tätä paikkaa lämpimästi. Minun nautintoani vaimentaa hieman vanha rouva, joka kieltotauluista välittämättä on päättänyt, että meidän kaikkien kävijöiden tulee kuulla puoli tuntia kestävä ranskan kielinen selostus tästä paikasta. Täysillä! Pari kertaa selostus loppuu ja huokaisen jo helpotuksesta, kunnes se taas pian alkaa uudelleen. Puhelimen käytön kieltäviä ja hiljaisuuteen kehottavia tauluja on useampiakin, mutta ovella seisova vahti ei vaivaudu turisteja paimentamaan. Kirkko on kuitenkin kirkko ja varsinkin tällaisessa kauniissa kirkossa pitäisi olla hiljaisuus. Käyn vielä kauniin kappelin jälkeen katsomassa palatsin puutarhan, mikä on kyllä kaunis, mutta ei mitenkään erikoinen tai hätkähdyttävä. Kaiken kaikkiaan olen tähän vierailuun melko lailla pettynyt, vaikka kappeli onkin hätkähdyttävän kaunis. Kävelen Porta Nuovan kautta ulos vanhasta kaupungista ja pian takaisin sisään taas. Portin ulkopuolella on melkoinen liikenteen hälinä ja ihmisten kuhina. Kävelen hiljalleen takaisin hotellille; on pikku levon aika. 

 

Lepäiltyäni aikani hotellilla, lähden päivän toiselle kävelykierrokselle, nyt päinvastaiseen suuntaan. Päätän kävellä katsomaan merta. Tie, jonka varrella hotellini sijaitsee, johtaa suoraan merenrantaan. Ohitan matkalla Via Roman ja lukuisia pikku kujia, mutta onnistun välttämään kiusauksen lähteä harhailemaan niille. Noin kilometrin päässä saavun Porta Felicelle, toiselle kaupungin portille ja sen takana onkin jo meri. 

Kävelen pieneen puistoon aivan veden äärelle ja lähden sitten kävelemään rantatietä kohti venesatamaa ja varsinaista isojen laivojen satamaa.  Mielessäni on yksi tärkeä maamerkki, jonka haluan ehdottomasti nähdä. Kyseessä on kerrostalon seinään maalattu valtava ”Murale Falcone e Borsellino. Giovanni Falcone ja Paolo Borsellino olivat molemmat tuomareita ja syyttäjiä, joiden panos mafianvastaisessa sodassa oli ratkaisevan tärkeä. Lopulta he olivat niin paha piikki mafian lihassa, että vuonna 1992 Toto Riina ja Cosa Nostra päättivät hankkiutua heistä eroon. Giovanni Falcone, hänen vaimonsa ja kolme poliisia murhattiin Capacissa, Palermon lentokentälle johtavalla moottoritiellä tierumpuun asetetulla valtavalla pommilla. Falconen kuoleman jälkeen syyttäjän tehtävät peri Paolo Borsellino, mutta hänet murhattiin saman vuonna autopommilla Palermossa. Löydän pian tuon ison muraalin ja katseltuani sitä hetken ja otettuani valokuvat, jatkan matkaa edelleen kohti kalasatamaa ja varsinaista Palermon satamaa. Aivan laiturien päästä löydän moderneja ravintola- ja kahvilarakennuksia ja vesialtaat, jotka kantavat nimeä Fontana Marina. Löydän tältä alueelta jonkinlaisen joutomaan keskeltä myös vanhan linnan rauniot, Castello a Maren ja löydän lippukojunkin, mutta jätän kuitenkin lähemmän tarkastelun väliin, koska paikka näyttää melko mitättömältä ja näyttää siltä, että näen saman täältä kauempaa kuin näkisin läheltäkin. Jatkan siis matkaa ja käännyn takaisin kaupunkiin.

Kierrän takaisin hotellin suuntaan Via Cavouria ja uusia teitä pitkin. Tällä suunnalla haluan nähdä vielä Teatro Massimo di Palermon, vaikka en sisään menisikään. Sisälle pääsisi kahdella tavalla: joko opastetulla kierroksella tai ostamalla lipun johonkin esitykseen. Nyt tyydyn vain ihailemaan mahtavaa rakennusta ulkoapäin. Upean teatterirakennuksen edustalla on ikivanha kioski, joka on omasta mielestäni melkein yhtä kiinnostava nähtävyys kuin teatterirakennuskin. Jatkan pian hotellia kohti todella vilkasta ”turistikatua” Via Maquedaa pitkin, käyn hotellilla ja palaan vielä hetkeksi näille ihmisiä kuhiseville kaduille. Via Maguedalla on kahviloita, ravintoloita ja kauppoja täynnä turistikrääsää. Tälle kadulle on pakkautunut kaiketi suurin osa liikkeellä olevista turisteista ja juuri siksi se juurikaan kiinnosta minua. Se suorastaan työntää minua luotaan ja parissa paikassa yli-innokkaat ravintoloiden sisäänheittäjät saavat minut lähes inhoamaan tätä katua. Kävelen kuitenkin sitä pitkin pariinkin kertaan edestakaisin ja pysähdyn myös nauttimaan italialaista ”pikaruokaa”. Tänään minulla ei ole ravintolapäivä, vaan päätän säästää vähän kuluissa ja päiväni päättää ateria, johon kuuluu pari pitsan palaa ja olut.

Jatkuu...

Aiempia kirjoituksia:

Que sera, sera - Osa 3 (Cataniasta Palermoon)
Que sera, sera - Osa 2 (Catania)
Que sera, sera - Osa 1 (Sisilia, Italia 2024)
Ja vielä toinen ihan tavallinen laivamatka
Maailman myrskyistä (Milton)
Taas yksi tavallinen laivamatka
Syksyn alati muuttuvia suunnitelmia
Kesästä
Käytännön vinkkejä Yhdysvaltoihin matkustaville
Myötätuulessa Atlantin yli
 

Kohti kotia kaukana kotoa
Päivä pääkaupungissa: Washington, D.C.
Vihreä vinttikoira
Empire State of Mind
Alone in New York: Tenement Museum & Lower Manhattan
New York City: MoMA & Village Halloween Parade
Turbulenssia ilmassa ja maankamaralla
Kohti Gotham Cityä 

Miamista Helsinkiin (kesäjuttuja)
Rockabillyä reservaatissa - Rockabillaque Florida 2023

KOKO BLOGI (256)