(12) pe 1.2. Drivin' Around

USA 12. matkapäivä: perjantai 1.2. 

Tällä kertaa hyvin lyhyesti. Tänään en ehdi kirjoittaa. Tänään ajelen jossakin West Palm Beachin ja Ft Lauderdalen välillä ja illalla kokoan taas kerran Ikean kalusteita.

Ft Lauderdale-Sunrise Ikea, FL

Ajelen tänään heti aamulla Sunrisen Ikeaan pienempiä suuria teitä pitkin. Interstate I-95- expresswayta pitkin olisin perillä reilun tunnin päästä, mutta pikkuteitä matkaan menee tänään parisen tuntia. Ajelen kuitenkin mieluummin näillä pienemmillä teillä, joilla tienvarsilla on jotain katseltavaa. I-95- tien 12 kaistaa (kuusi molempiin suuntiin lähes koko matkalla, liittymien kohdalla enemmänkin…) vievät kyllä nopeasti perille, mutta ajaminen on todella tylsää valtavan leveää betonikaiteella reunustettua asfalttiväylää pitkin ja usein myös ehkä hieman stressaavaa. Paluumatkalla minäkin kuitenkin valitsen tuon valtaväylän, koska haluan ehtiä vielä uimaan jossakin lähempänä ”kotia”. Ikean reissulla poikkean myös valtavassa Sawgrass Millsin ostoskeskuksessa, mutta en tällä kertaa osta sieltä mitään.

Boynton Beach, FL

Sopivasti pari tuntia ennen auringonlaskua olen Lake Worthissa ja käväisen hakemassa Publixista samalla reissulla sekä eväät rannalle että ruoan illaksi kotiin. Ja juuri kun pääsin kirjoittamasta, että ne rantatarvikkeet pitää aina olla mukana, niin tänään ne sitten unohdin. Onneksi huomasin ostaa Ikeasta pari pyyhettä ja uimashortsitkin ovat jo valmiiksi jalassa. Syön rannalla Publixin kinkku-croissantin, jossa on enemmän kinkkua kuin croissantia… Ja jälkiruoaksi kylmätiskin valmis ”hedelmäsalaatti”. Oikein hyvä rantaeväs. Uimassakin ehdin hyvin käydä ennen kuin lähden kotiin huonekaluja kokoamaan.

Lake Worth, FL

Yksi asia mihin joka ainoa päivä kiinnitän huomiota, on kivat radiokanavat! Niitä on paljon. Radiossa tulee paljon hyvää asiaa lyhyesti ja aivan loistavaa musiikkia! Täällä eivät soi elämän kadonneet valttikortit, eivätkä keskikaljakuppiloiden säälittävät iskelmät. Täällä ei kuule latteaa ja tasaisen tylsää humppaiskelmää, eikä alakuloista ja masentavaa nyyhkypoppia. Täällä soivat enimmäkseen iloiset kappaleet ja vahvat, usein Karibiaan vivahtavat rytmit. Paljon kuulee musiikkia, joka on minun määritelmäni mukaan hiphoprapdiscoreggaeta. Todella hyvää musiikkia. Ja suurinta osaa näistä usein soivista kappaleista en muista koskaan kuulleeni Suomessa. Harmi kun radiossa ei juurikaan kerrota kappaleiden tai esittäjien nimiä. Näitä olisi kiva etsiä vaikka YouTubesta ja kuunnella vielä kotonakin. Paljon soitetaan myös 60-luvun hittejä ja muita vanhoja kappaleita. Täällä radioita kuunnellessa ei iske ahdistava itsemurhamieliala kuten ankeaa Suomen radiota kuunnellessa. Täällä radiota kuunnellessa tulee hyvä ja iloinen mieli.

Valokuvat