lauantai 24. tammikuuta 2015

Mangrove-rämeitä ja suoalueita, alligaattoreita ja kilpikonnia - Kävelyretkiä Floridan luonnonpuistoissa



Kalamies ja alligaattori Dyers Boulevardin
laidalla West Palm Beachin kaupungissa
Vajaan kahden viikon aikana olen ehtinyt käydä täällä Palm Beach Countyn alueella jo kolmessa eri luonnonpuistossa. Ensimmäisen viikon aikana kävin Riviera Beachin kaupungin alueella olevassa John D. MacArthur Beach State Parkissa ja seuraavalla viikolla Arthur R. Marshall Loxahatchee Wildlife Refugessa ja aivan kotinurkilla olevalla Winding Waters Natural Arealla. Ainakin yhdessä olen vielä aikonut käydä ja se on Boynton Beachin kaupungissa oleva Green Cay. Jos minulla on ylimääräistä aikaa, aioin vielä käydä uudestaan Loxahatcheessa auringonlaskun aikaan ja myös kiertää vielä Winding Watersin viiden mailin (8km) vaelluspolun. USA on erilaisten kansallispuistojen ja muiden luonnonpuistojen luvattu maa. Niihin ei voi olla törmäämättä aivan kaikkialla ja ainakin Floridan alueella niitä on muutaman kymmenen mailin välein. Jos mukaan lasketaan vielä erilaiset muut puistot eväspöytineen ja leikkipuistoineen, jonkinlainen puisto löytyy aina muutaman minuutin ajomatkan päästä.

John D. MacArthur
Beach Park
 John D. Macrthur Beach State Park kuuluu Palm Beach Countyn luonnonpuistoihin ja se sijaitsee Singer Islandilla, Intracoastal Waterwayn erottamalla saarella. Singer Island kuuluu Riviera Beachin kaupungin alueeseen. Saarelle pääsee isoa siltaa pitkin Riviera Beachin varsinaisen kaupunkialueen puolelta ja se on aivan lähellä uimarantaa, jossa itse käyn useimmiten uimassa. Puistossa on lyhyt luontopolku, joka kulkee sankan ”viidakon” läpi. Polun kävelemiseen ei kulu hitaasti kävellenkäänkään kuin 20 minuuttia. Niin paljon kasvitieteilijää minussa ei ole, että osaisin tarkemmin kuvailla kasvillisuutta, mutta se on maallikollekin hienoa katseltavaa ja tuo maasto on juuri sitä oikeaa Floridaa; sitä, mitä Florida oli silloin kuin täällä asui vain kourallinen Seminoleja ja muita intiaaneja. Kasvillisuus vaihtelee hämmästyttävän nopeasti ja muuttuu aivan huomaamatta hyvin erilaiseksi kuin mitä se oli sata metriä aikaisemmin. Tällä polulla katselen jalkoihini tarkemmin kuin varmastikaan koskaan missään ole katsellut, sillä näin jokin aika sitten facebookissa valokuvan, missä puistossa kiemurteli valtava Diamond Back Rattle Snake…

Mangrove-viidakkoa
Luontopolun lisäksi tähän John D. MacArthurin luonnonpuistoon kuuluu pieni luontokeskus. Tällä kertaa en edes poikkea sisällä, koska olen käynyt siellä pari vuotta aikaisemmin. Katselen vain hetken isossa akvaariossa uiskentelevia kummallisia kaloja ja yhtä merikilpikonnaa. Veikkaisin, että kilpikonna on nuori Green Turtle tai Loggerhead Turtle. Jatkan luontokeskukselta ison vesialueen yli pitkää puusiltaa pitkin. Yritän tiirailla veteen manaattien varalta, mutta en näe mitään sen erikoisempaa. Muutama korppikotka kaartelee taivaalla, mutta ne ovat täällä niin yleisiä, että ne eivät enää sen suuremmin sykähdytä. Katsoo taivaalle melkeinpä koska tahansa ja missä tahansa, niin aina näkee yhden tai useampia korppikotkia kaartelemassa taivaalla. Puusiltojen päästä löytyy hiekkadyynejä ja lisää vihreää kasvillisuutta. Täällä palmujen sijaan maisemaa hallitsee mangrove. Opin myös jotain uutta ja ehkäpä jopa hyödyllistä: dyyneillä kasvaa muiden puiden seassa myös myrkyllinen Poison Wood- puu ja taulut yhden puun juurella kertovat, että siihen parempi olla koskematta. Dyynien toisella puolella aukeaa Atlantin valtameri ja ranta on hyvä uimaranta. Minulla ei nyt kuitenkaan ole uimahousuja ja pyyhettä mukana, koska lähdin vain kävelylle puistoon.

Loxahatchee, Everglades
Seuraava puisto muutamaa päivää myöhemmin on Arthur R. Marshall Loxahatchee Wildlife Refuge ja sielläkin olen käynyt jo yhden kerran aikaisemmin. Evergladesin valtavaan suoalueeseen kuuluva Loxahatchee on luonnonsuojelualue, jossa on luontokeskuksen lisäksi lyhyempi ”boardwalk”- tyyppinen kävelysiltapolku läpi sankan ja kostean metsikön ja vaelluspolkuja vajaan kilometrin mittaisesta useiden kymmenien kilometrien pituisiin asti. Alue on suurelta osin täysin luonnontilassa, eikä ihmisiä tai eläimiä ole eroteltu aidoilla tai mitenkään muutenkaan. Ei tässä, eikä missään muussakaan luonnonpuistossa. Nyt kävelen melko nopeasti läpi opettavaisen ja hyvin elävöitetyn luontokeskuksen ja sen jälkeen kierrän yhtä nopeasti lyhyen metsäpolun ja ajan sitten autoni aavan Evergladesin suon koilliskulmaan.Edessäni aukeaa satoja kilometriä kosteikkoa.

American Alligator, Loxahatchee
Käyn ensin vilkaisemassa laiturilta näkyisikö Loxahatchee-joessa yhtään alligaattoria ja oikeastaan arvaankin jo tapaavani siellä vanhan tutun. Laiturialueella elää ilmeisesti tämä yksi ja sama yksilö, joka päivästä toiseen uteliaana tuijottaa ihmisiä kelluen liikkumatta aivan heidän nenänsä edessä. Kuulen sivukorvalla, että tämän pysyvän asukin nimi on ”George” ja se on 14 jalkaa pitkä (4,2m). Iso järkäle se kyllä onkin… Onneksi se on pikkuisen minua alempana ja välissä on laiturin kaide… Viimeksi tässä samassa paikassa näin myös ison mustan käärmeen (joko Black Snake tai Racer), mutta nyt ei näy käärmeitä, eikä enempää alligaattoreitakaan. Täältä voi myös vuokrata halutessaan kanootin ja meloa muutaman mailin mittaisen reitin saharuohon (Sawgrass, Seminole-intiaanit kutsuivat Evergladesia nimellä Pahayokee, joka tarkoitti ruohojokea, River of Grass) seassa kulkevaa avointa vettä pitkin. Mieleni tekisi kovasti vuokrata kanootti, mutta jatkan sen sijaan parin sadan metrin päähän avoimella suolla kulkeville leveille hiekkapoluille. Täällähän pääsisi monessa paikassa myös suokopteriajelulle, mutta siihen minulla ei tällä kertaa ole mitään tarvetta, sellaisella olen laskujeni mukaan ollut aikaisemmin jo viisi kertaa. Nyt olen muutenkin enemmän kiinnostunut luonnosta sellaisenaan, ihan sellaisena kuin se on, ilman minkäänlaisia "turistinähtävyyskohteita". Toki niistä on aloitettava ilman muuta, mutta sitten kun ne on nähty, haluaa ehkä nähdä jotain aidompaa.

Florida Softshell Turtle, Loxahatchee
Viimeksi vuosi sitten täällä kuljeksiessamme näimme kaikkiaan seitsemän alligaattoria, mutta nyt en näe yhtäkään missään. Kävelen toki koko ajan aivan tien vieressä olevan vesialueen reunoja tarkkaillen ja yritän etsiä otuksia, mutta turhaan. No, tämä on sitä "aidompaa" luontoa, ei eläimiä ole sinne laitettu ihmisten iloksi ja tuijotettavaksi... Paljon lintuja kuitenkin näkyy: enimmäkseen useita eri lajin haikaroita (olisi ehkä pitänyt ottaa kotona oleva lintukirja mukaan) ja yksi enimmäkseen veden alla uiva kormorantti. Olen jo palaamassa polkua pitkin takaisin autolle, kun polun vieressä vedessä näkyy yhtäkkiä liikettä. Iso kilpikonna uiskentelee veden alla minua kohti, sukeltaa syvemmälle ja lähtee sitten taas poispäin nousten osittain pintaan. Tunnistan kilpikonnan Florida Softshell Turtleksi. Hieman ennen parkkipaikkaa näen vielä yhden alligaattorin polun varrella. Se kelluttelee vedessä polun mutkassa ja tarkkailee ohikulkijoita. Tämä yksilö on koosta päätellen varmasti paljon nuorempi kuin joessa näkemäni iso järkäle.

Winding Waters Natural Area, WPB
Kolmas luonnonpuisto sijaitsee Haverhill Roadin varrella, vain muutaman korttelin päässä asunnoltani. Ajoaika on vain noin viisi minuuttia ja lähden käymään siellä toisen viikon perjantaina iltapäivän ajankuluksi. Aamupäivä on taas mennyt verkkaisesti heräillessä ja kolmen aamukahvin jälkeen "taloyhtiön" kuntosalilla ja uima-altaalla. Edellisistä puistoista poiketen tämä puisto on vartioimaton, eikä täällä ole rangereita pysyvästi töissä. Puisto kuuluu kuitenkin Palm Beach Countyn ylläpitämiin puistoihin eli taidanpa minäkin pienellä panoksella verojen muodossa rahoittaa tätäkin paikkaa. Parkkipaikalta lähtee lyhyempi, betonilaatoilla päällystetty kävelypolku vesialueen keskellä olevalle tarkkailupaikalla. USA:ssa liikuntarajoitteiset ihmiset on otettu kaikkialla hyvin huomioon ja uskoisin, että tuon betonipäällysteen tarkoitus on nimenomaan tehdä pyörätuolilla liikkuminen mahdolliseksi. Polun pituus yhteen suuntaan on noin 800 metriä. Puistossa on myös melko luonnontilaisia hiekkapolkuja, joiden yhteispituus on kahdeksan kilometriä. Pitempi patikointipolku kiertelee vesialuetta ja sen aion vielä patikoida, jos minulla vaan on siihen vielä aikaa. Kuukauden täällä olosta pian puolet on jo takana.

Alligaattori, Winding Waters, WPB
Kasvillisuus alueella on hienoa ja paikoitellen läpitunkemattoman kasvillisuuden keskellä kiemurtelee (puiston nimen mukaisesti) vesialue. Nytkään en näe sen ihmeellisempiä eläimiä, vaikka alueella elää pesukarhuja, opossumeja, vyötiäisiä, pari eri käärmelajia ja vaikka minkälaisia lintuja. Minä näen vain lintuja: yhden Anhingan kuivattelemassa siipiään, pari haikaraa ja paljon taivaalla kaartelevia korppikotkia. Anhinga on tavallaan aika hauskan lintu: sen lempinimi on Snake Bird, käärmelintu ja lempinimi johtuu siitä, että se ui niin, että pelkästään pitkä, ohut kaula ja pää ovat pinnalla. Uinnin ja kalastamisen jälkeen anhingat ripustavat itsensä puun oksille tai johonkin muuhun sopivaan paikkaan kuivumaan. Anhinga on tavallinen lintu jopa ihan omalla "kotilammella" parvekkeen alla. Kävelen jonkin matkaa myös hiekkapolkuja toivoen näkeväni jotain muutakin rantapenkoilla, mutta laihoin tuloksin. Paikka on silti hieno ja tulen tännekin kyllä vielä palaamaan. Ollessani jo aivan parkkipaikan kulmalla Dyers Boulevardin laidalla, lyhyellä puusillalla seisova pariskunta pysäyttää minut ja osoittelee sormellaan tien laitaan. Pienen vesialueen reunalla on pysäköitynä avolava-auto ja sen vieressä seisoo mies kalastamassa. Jonkin matkan päässä hänen vasemmalla puolellaan makailee iso alligaattori kuivalla maalla veden rajassa. Lopultakin, edes yksi alligaattori ja vieläpä täällä melkeinpä ihmisten nurkissa. Floridassahan elää muutama miljoona ihmistä ja yli miljoona alligaattoria (American Alligator hyvin yleinen, American Crocodile harvinaisempi) ja siellä täällä asuinalueet menevät väkisinkin osittain ristiin. Joskus olen nähnyt juttuja alligaattoreista ihmisten takapihoilla ja jopa uima-altaissa, mutta tämä tänään näkemäni on nyt ensimmäinen aivan kaupungin laidalla, tai oikeastaan asutuksen keskellä ja lähimpänä minun asuinaluettani, mitä olen vielä nähnyt.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti