lauantai 27. huhtikuuta 2013

Matkakuumetta (taas)

Pääsin ensimmäiselle oikealle ulkomaanmatkalleni vasta ollessani jo 25-vuotias. Jos risteilyjä ei lasketa mukaan, en ollut ennen tuota ikää käynyt juuri missään ja vähättelin matkustamista ja ulkomaita. En osannut antaa sille arvoa, koska minulla ei ollut mitään tietoa muista maista ja kaikista maailman tutustumisen arvoisista paikoista. Rahat menivät jenkkiautoharrastukseen ja luulin, että minulle tulee aina riittämään autoretket, kotimaanmatkailu ja ruotsinlaivat. Onneksi se ei kuitenkaan riittänyt. Onneksi silmät aukesivat maailmalle ja reissaamiselle ja onneksi löysin maailmasta paljon muutakin. Se on avartanut maailmakuvaa, ajattelutapaa ja tietämystä ja ymmärtämystä. Se on opettanut kuinka häviävän pientä on Suomi ja Suomalaisuus ja kuinka maailma on paljon paljon jotain ihan muuta. On se auttanut myös arvostamaan Suomea ja suomalaisuutta, mutta se on myös kehittänyt kriittistä suhtautumista Suomeen ja suomalaisuuteen ja opettanut näkemään maailman ihan uudella ja erilaisella tavalla.

Reissaaminen on opettanut paljon, mutta tärkeää ovat myös kivat muistot ja monenlaiset kauniit ja mukavat paikat, joita olen elämässäni saanut nähdä. Monet maat ja kaupungit. Erilaiset ihmiset ja kulttuurit. Nähtävyydet ja myöskin totta kai se, että matkoilla on ollut vain yksinkertaisesti kivaa ja mukavaa ja rentoutuminen on ollut täysin toisenlaista kuin omissa kotiympyröissä. Olen iloinen ja onnellinen, että olen niin paljon saanut nähdä ja kokea. On totta, että paljon voi löytää omasta maasta ja vaikka omalta takapihaltaan, mutta onneksi se ei ole kohdallani jäänyt siihen...

Kun olin ensimmäisen reissuni tehnyt (se muuten suuntautui Floridaan, Yhdysvaltoihin, josta on sitten tullut jotenkin kummallisesti yksi elämäni tärkeistä asioista) jäi matkailuinnostus kytemään jonnekin piiloon ja se heräsi oikeastaan vasta seitsemän vuotta myöhemmin, kun silloinen kumppanini sai minut ymmärtämään kuinka mukava asia reissaaminen voi olla. Oikeastaan ymmärsin sen vasta myöhemmin, mutta joka tapauksessa pysyvä matkakuume puhkesi noin 15 vuotta sitten. Siitä lähtien tuo "sairaus" valtasi minut aina tasaisin välein, mutta pysyin rauhalisesti aloillani matkojen väliset pitkätkin ajat. Varsinainen iso muutos ja tämän "taudin" lopullinen puhkeaminen tapahtui vuoden 2011 alkupuolella ja silloin myös kohtalo puuttui peliin niin, että useat työmatkat veivät minua milloin minnekin ja kun niiden välissä tein vielä lomamatkoja, niin elämä tuntuikin olevan melko paljon menoa ja jatkuvaa liikkeelläoloa.

Nyt tuo pysyvä, krooniseksi muuttunut matkauume taitaa olla osa minua. Kun olen matkan jälkeen ollut muutaman viikon paikoillani, löydän itseni jo selailemasta netistä lentoja jonnekin... Näin on käynyt nyt jo useamman kerran. Oikeastaan vuoden 2011 alusta asti minulla on matkalla ollessani ollut koko ajan tiedossa jo myöskin seuraava matka tai joskus jopa kaksi seuraavaa matkaa. Nyt pitkästä aikaa tilanne on sellainen, että en ole menossa minnekään... Ja se on tietysti taas johtanut uuteen matkakuumeeseen ja nettisivujen selailuun.

Olen jakanut tämän vuoden lomani niin, että minulla on kesällä kolmen viikon loma ja talveksi jää lomarahanvaihtovapaineen noin seitsemän viikon loma! Voi olla, että jaan tuota talven seitsemän viikon pätkää vielä kesälle tai syksylle, mutta olen myös varautunut pitempään jaksoon USA:ssa tulevana talvena. Talvella 2013-14 olisi joka tapauksessa siis tarkoitus olla pitempään omassa kodissa ison veden tuolla puolen ja luultavasti hieman isommalla joukolla? Mutta entäpä ennen sitä? Vaihtoehtoja on nyt muutamia. Voi olla, että kesä menee Suomessa ja varsinkin jos saan veneeni kuntoon, voivat matkat olla lyhyitä ajeluita lähivesillä ja päiviä kauniissa Kuninkaansaaressa Helsingin edustalla. Myös Sastamalan kesämökki olisi käytetävissä. Juhannuksen suunnitelmissa on Ellivuoren festarit Sastamalassa. Eli pakottavaa tarvetta ei ole lähteä minnekään kauas, eikä siihen ehkä löydy edes aikaa.

Kun poikani kotiutuu hieman ennen Juhannusta, olisi kuitenkin ehkä mukava tehdä joku pikkuinen matka. Tärkeintä olisi ehkä päästä pian katsomaan amerikankotia, joten se on nyt ykkösijalla. Lennot ovat kyllä valitettavasti kesällä melko kalliita ja ja matka on pitkä, mutta silti olisi mukava käydä katsomassa pojan kanssa toista kotiamme USA:ssa. Jos se ei toteudu, niin sitten minulla on takataskussani jo muitakin suunnitelmia. Lyhyempiä ja edullisempia suunnitelmia. Haaveissani on jompi kumpi kahdesta Välimeren rantakaupungissa järjestettävistä festareista. Heinäkuun alussa Espanjan Pineda de Marissa Barcelonan lähellä olisi festarit, jonne haluaisin lähteä ja tänä vuonna se olisi periaatteessa jopa ihan mahdollista. Ja toisena vaihtoehtona olisi festarit Italian Senigalliassa elokuun alussa. Elokuun alussa joudun kyllä olemaan töissä, mutta silti olisi mehdollista lähteä viikon kestävien festarien päätösviikonloppuun mukaan ja jatkaa lomaa muuten vaan Italiassa. Katsoin jo lentojakin valmiiksi: esimerkiksi Norwegianin lennoilla Helsinki-Venetsia-Helsinki tai Helsinki-Rooma ja Venetsia-Helsinki pääsisi matkaan juuri tuona ajankohtanana hieman alle 200€ hintaan! Eli halvat lennotkin olisi jo tiedossa...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti