torstai 30. heinäkuuta 2020

KORONAKEVÄÄN JÄLKIMAININGEILLA - VIKING GABRIELLAN RISTEILY MAARIANHAMINAAN

Lapsilla on kiire leikkipaikkaan. Heti kun laiva on lähtenyt Helsingistä ja olemme ohittaneet Suomenlinnan, menemme sisään laivan ulkokannelta ja pikaisen hyttikäynnin jälkeen suuntaamme leikkipaikkaan 10. kannelle. Viking Gabriellan konferenssitilat on muutettu kesän ajaksi lasten tiloiksi ja ne ovat auki korona-uhasta huolimatta. Näin äkkiseltään jotakuinkin kaikki näyttäisi olevan auki. Vain pallomerta ei laivalta löydy mistään. Matkustaessani yksin edellisellä viikolla Tallinnaan ja takaisin, huomasin Viking XPRS:n leikkipaikan olevan kokonaan suljettu. Paluumatkalla Mariellan leikkipaikka oli kyllä auki, mutta esimerkiksi pallomeressä ei ollut palloja… Sitä valtavaa pallomäärää olisikin kyllä varmasti tosi vaikea pitää korona-vaatimukset täyttäen puhtaana. Käyttämäni sana leikkihuone ei toki vastaa aivan totuutta, koska esimerkiksi me vietämme suuren osan laivamatkasta tilassa, jossa on viisi playstation-peliä. Laivalla on paljon lapsiperheitä ja perinteiset kännireissaajat puuttuvat lähes täysin. Laivalla on lasten mekastusta lukuunottamatta melko rauhallista ja ainakin alkumatkasta tuntuu, että on myös mukavan väljää, eikä minkäänlaista tugosta missään.

Sekä Tallink/Silja että Viking Line ajavat heinäkuussa 2020 poikkeuksellisilla reiteillä. Suomalainen Viking Line ajaa Helsingin ja Tallinnan väliä kaksi kertaa päivässä sekä XPRS:llä että Mariellalla. Gabriella puolestaan on risteilyreitillä Helsinki – Maarianhamina – Tallinna – Helsinki. Lähtöjä näille risteilyille on kolme kertaa viikossa: maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Gabriella lähtee Helsingistä iltapäivällä ja on perillä Maarianhaminassa seuraavana aamuna klo 8.00. Paluumatkalle lähdetään kahdeksan tuntia myöhemmin eli klo 16.00. Maarianhaminasta lähdön jälkeen alus ajaa pieneksi hetkeksi Ruotsin puolelle (mahdollistaakseen nuuskan myynnin...) ja suuntaa siitä kohti Tallinnaa. Tallinnassa laiva pysähtyy pikaisesti kolmannen päivän aamuna, mutta risteilymatkustajilla ei ole maihinpääsyä. Iltapäivän loppupuolella alus on taas takaisin Helsingissä. Kovasta mainonnasta päätelleen nämä matkat eivät ole olleet kovinkaan suosittuja; ihmiset todennäköisesti ovat vielä varuillaan koronan suhteen, vaikkakin he Suomessa elävät jo niin kuin mitään koronaa ei koskaan olisi ollutkaan...

On maanantai, 20.7.2020 ja tällä kertaa lähden matkaan kahden pikkumatkustajan kanssa. Toinen heistä on ala-asteikäinen, toinen on alle kouluikäinen. Ristelyn alennettu hinta on ollut heti alusta asti 99,00€ (kun hytissä vähintään kaksi aikuista). Hintaan kuuluu buffet-ruokailu sekä ensimmäisenä että toisena päivänä ja aamiaiset sekä toisena että kolmantena aamuna. Tällä minun matkallani aikuisia on vain yksi ja matka pelkästään minulta yksin olisi maksanut melkein 120 euroa. Nyt kun otan mukaani kaksi pientä matkalaista, hinta nousi ainoastaan muutaman euron, ollen halvimmassa hyttiluokassa yhteensä 128,00€. Yhden euron lisähinnalla saan meille autokannen alapuolella olevan hytin sijaan viidennellä kannella olevan ikkunallisen hytin. Näin ollen saamme 129 eurolla Maarianhaminan risteilyn yhdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle ikkunallisessa hytissä. Ja hintaan kuuluu siis kaikille kaksi buffet-ateriaa ja kaksi buffet-aamiaista. Tämä on mielestäni hyvä hinta-laatusuhde ja olen tyytyväinen. Tuon 129 euron lisäksi minulta ei tällä matkalla kulu juuri muuta rahaa: pikkuisen laivan myymälään, jäätelöt Maarianhaminassa ja toisen lapsen lippu merimuseeon. Itse pääsen merimuseoon museokortilla.

Syömme päivällistä laivan buffet-ravintolassa. Viking Linen buffet ei omasta mielestäni ole koskaan ollut mikään kovin erikoinen ja jotenkin tuntuu, että hinta on noussut pilviin, mutta laatu ja määrä eivät enää vastaa sitä. Erityisen huonon arvosanan annan ruoan esillepanolle tai oikeastaan sille epämääräiselle asettelulle, miten alkuruoat, lämpimät ruoat muut ruoat on noutopöytään laitettu. Näin on ollut Viking Linella aina. Kaikilla laivoilla. Noutopöytä on yksinkertaisesti kaoottisen sekava. Yhden pitkän pöydän äärellä molemmilla puolilla on useita ”sisäänkäyntejä” ja ”ulostulopaikkoja”, mutta niistä ei tahdo saada millään tavalla selkeää kuvaa mistä pitäisi aloittaa ja mistä poistua. Mistään ei löydy selkeitä kylttejä tai ohjeita ja ihmiset poukkoilevat eri suuntiin ja toisiaan vastaan ja siitä mistä yksi on tulossa hakemaan ruokaa on toinen yrittämässä poistua… Sekavaa. Äärimmäisen sekavaa. Ja kun tähän vielä lisää ihmisten käyttäytymisen tällaisessa noutopöydässä (kuin ilmaisia ämpäreitä jaettaisiin), niin ajoittainen kaaos on normaalia… Tässä laivayhtiö voisi helpottaa asioita huomattavasti ja samalla tehdä myös ruokailutapahtumasta viihtyisämmän ja rauhallisemman. Erikseen on vielä pakko mainita, että sekä meno- että paluumatkalla minun on huomauttettava kaljanjanoiselle keski-iän ylittäneelle äijälle (kaksi eri äijää) turvavälistä, kun hänen kätensä hamuaa kaljahanaa melkein kainaloni alta paikassa, missä minä jonotan lasten kansa limsaa...

Laivalla on ylesiesti kuitenkin melko hyvin tilaa. Buffet-ravintolan ulkopuolella ei ole ruuhkaisia paikkoja ja ”turvaväleistä” ei tarvitse juurikaan välittää, koska ne syntyvät lähes itsestään. Monin paikoin on ajoittain jopa tyhjää ja hiljaista. Hiljaista tuota buffet-ravintolaa lukuun ottamatta: se on sumppu, valtava määrä toisissaan kiinni olevia ja sinne tänne ryntäileviä ihmisiä. Juttelen muutaman sanan aluksen henkilökunnan kanssa ja saan heidän puheistaan jonkinlaisen tuntuman matkustajamäärään. Viking Gabriellan normaali suurin sallittu matkustajamäärä on 2400 henkeä. Nyt Koronan loppumainingeissa (toivottavasti) alukseen saa ottaa 50% maksimista eli 1200 matkustajaa. Tänään matkustajia arvioidaan olevan noin 25% eli noin 600 henkeä. Molemmilla Helsinki-Tukholma tai Turku-Tukholma väliä ajavalla laivayhtiöllä on jo suunnitelmia Ruotsin liikenteeseen palaamisesta, mutta aika näyttää koska se tulee lopulta tapahtumaan. Ainakin toistaiseksi mennään edelleen näillä erikoisjärjestelyillä.

Kun heräämme seuraavana aamuna, olemme jo hyvin lähellä Maarianhaminan satamaa. Näen hytin ikkunasta tutut maisemat laivan ohittaessa Luotsivuoren ja kääntyessä omalle paikalleen laiturin kylkeen. Laiva kiinnittyy satamaan aikataulun mukaisesti klo 8.00, mutta meillä ei ole vielä minnekään kiirettä; olemme varanneet aamiaisen buffet-ravintolasta klo 8.30. Aamiaisella on taas melkoinen hulina. Moni muukin näyttää ajatelleen, että maihin ei ole mitään kiirettä, vaikka laiva on ollut jo puoli tuntia satamassa. Merimuseokin aukeaa vastaa klo 10.00. Matkustajien on kuitenkin otettava huomioon, että laiva lähtee satamasta puolenpäivän aikaan. Se on poissa klo 12.15-15.00 välisen ajan. Käsittääkseni tämä johtuu sataman muusta liikenteestä eli satamassa pysähtyvistä muista aluksista, joille annetaan tiaa.

Poistumme laivasta noin 10.00 ja suuntaamme suoraan merimuseolle. Merimuseo ei kuitenkaan ole meidän varsinainen kohteemme, vaan kohteemme on tähän museokokonaisuuteen kuuluva museolaiva Pommern. Merimuseo on vain lyhyen kävelymatkan päässä laivaterminaalista. Noin kymmenessä minuutissa olemme jo museolla ja menemme sisään. Itse saan kuitattua pääsylippuni museokortilla ja kouluikäisestä lapsesta maksan 8,00 euroa. Lippuun sisältyy sekä Pommern että itse museo. Noin sata metriä pitkä 1900-luvun alussa rakennettu nelimastoparkki Pommern on uljas näky. Jos Ahvenanmaalla käytte, on tämä kyllä ihan selkä ”must” -vierailukohde. Laivassa kannattaa ottaa lipun hintaan kuuluva ”audio tour”, vaikka me tosin jätimme sen väliin; yliaktiiviset lapset tuskin olisivat jaksaneet tarinoihin keskittyä. Me siis kiertelemme laivan ihan omaa tahtiamme, nojautuen muutamiin laivalta löytyviin opaskyltteihin. Suuren purjelaivan jälkeen kierrämme vielä itse museon ja myös se on erinomainen. Nyt haluankin tässä suositella sekä Tallinnan että Maarianhaminan merimuseoiden kaikkia kohteita: Lennusadam ja Paks Margareeta Tallinassa ja Pommern sekä Ålands Sjöfartsmuseum Maarianhaminassa.

Museokäynnin jälkeen meillä on vielä runsaasti aikaa ja teemme vielä kävelykierroksen Maarianhaminassa. Maarianhamina on pieni ja hiljainen, nätti kuten aina. Kävelemme noin kilometrin matkan keskustaan Norra Esplanadgatanin ja Storagatanin välissä olevaa kaunista puistopolkua pitkin. Käymme Torggatanilla jäätelöllä ja palaamme jotakuinkin samaa tietä satamaan. Näin päivämme kuluu juuri sopivasti: meillä ei ole liikaa aikaa, mutta ei myöskään liian vähän. Jos käytössä olisi auto, tässä ajassa ehtisi tehdä ”maakuntakierroksen” ja käydä katsomassa esimerkiksi Kastelholman upean linnan ja Bomarsundin linnanrauniot. Näitä kahta paikkaa suosittelen, jos aiotte lähteä ulos Maarianhaminasta. Jos aikaa olisi enemmän, seuraavaksi kohteeksi valitsisin todennäköisesti Geta-vuoren. Heti Maarianhaminan keskustan ulkopuolelta löytyy myös ihan mukava pikku kylpylä. Maarianhamiman uimaranta on kaupungin itäpuolella ja sinne on satamasta matkaa noin 1,6km.

Laivamatkamme jatkuu ja se jatkuukin heti satamasta lähdettäessä ruokailulla. Ruokailu on tuttu ”Hei mulle kaikki ekaks” -tyyppinen ryntäilykilpailu, mutta saamme ruokamme ilman tappelua ja kaikille löytyy buffet-pöydästä jotakin. Loppumatkamme sujuu normaalien risteilyrientojen parissa eli lasten kanssa se tarkoittaa taas videopelien pelaamista ja tietysti myös ne karkit on saatava laivan tax free -myymälästä. Jos ajatellaan koronaa ja sen todella pikäaikaiseksi jumiutunutta (toivottavasti jo) loppuvaihetta, niin buffet-ravintolaa lukuun ottamatta voisin kyllä tällaista matkaa suositella. ”Ryysis” ruokailuissa on kuitenkin niin paha, että joudun kuitenkin lopulta sanomaan, että en suosittele korona-kammoisille… Jos näistä yrittää saada aikaan jonkinlaisen kompromissin, lähtisin risteilylle, mutta ottaisin selvää mitkä ovat kaikkein hiljaisimmat kattaukset laivan buffet-ravintolassa. Maarianhaminassa sinällään ei ole merimuseon lisäksi kovin paljon muuta nähtävää, mutta jos matkaan suhtautuu leppoisana kesäretkenä sievään pieneen saaristokaupunkiin tai tekee nopean kierroksen muualla maakunnassa, se on kuitenkin ihan mukava vaihtoehto loppuunkuluneille Tallinnan ja Tukholman risteilyille.





2 kommenttia:

  1. PS: Kuvat saa suurennettua klikkaamalla.

    VastaaPoista
  2. Manner-suomalainen Ahvenenmaalla... Viking Linen Facebook-sivuilla heräsi keskustelua siitä, miten Ahvenanmaalla pärjää suomen kielellä. Eräs kommenteista oli (ilmeisen provosoivasti esitetty) kysymys tästä aiheesta ja se poiki tietysti heti täysin väärää ja vääristeltyä tietoa asiasta. Tässä lyhyesti oma näkemykseni asiasta. Näkemys, joka perustuu sekä tietoon että myös melko laajaan kokemukseen Ahvenanmaalla. Lyhyesti vastaus kuuluu näin: Ahvenenmaalla pärjää aivan hyvin suomen kielellä! Maarianhaminassa paremmin kuin muualla ja nuorten kanssa peremmin kuin vanhojen kanssa. Varsinkin ne, jotka toimivat palvelualoilla osaavat kyllä ainakin jonkin verran suomea. Usein jopa erittäin hyvin. Ja näiden ihmisten ollessa tekemisissä manner-suomalaisten kanssa on palvelu lähes poikkeuksetta hyvää ja kohteliasta. Itse en ole kokenut epäkohteliasta tai huonoa palvelua Ahvenanmaalla koskaan, vaikka aivan kaikki ovat varmasti tienneet minun tulevan mantereelta. Oma asenne toki vaikuttaa; jos itse käyttäydyt tai puhut kuin moukka, sinua saatetaan kohdella kuin moukkaa. Näinhän se toimii ihan kaikessa ja kaikkialla maailmassa... Ja toki, jos kielimuuri kaikesta huolimatta tuntuu ihan ylitsepääsemättömältä ja aiheuttaa suurta tuskaa, on ehkä paras harkita vain ihan mökkilomaa Saimaalla ja pysyä kotinurkissa.

    VastaaPoista

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ YHDYSVALTOIHIN MATKUSTAVILLE

Palataanpa aivan vuoden alkuun… Niin se vuosi vaihtui taas tälläkin kertaa Suomenlinnassa. Ja tämä vuosi alkoi sellaisella säällä, että minu...