Matkan arvoisia matkoja

Mitkä ovat parhaat paikat maailmassa, joissa olen matkoillani käynyt? Moni paikka on näkemättä ja on monta paikkaa, joita en koskaan tule näkemään. Enkä edes yritä kartuttaa valtavaa listaa maailman eri maista ja kaupungeista, vaan matkustan sinne, minne minusta tuntuu mukavalta matkustaa. En kaipaa mitään extreme-reissuja. En kaipaa vaaraa tai jännitystä. En kaipaa kurjuuden maksimointia, enkä matkusta maihin, jotka ovat minun mielestäni luotaantyöntäviä tai joiden ihmisistä ja kulttuurista en pidä. Myönnän toki sen, että matkailu todellakin avartaa maailmaa ja maailmankatsomusta ja lisää tietoutta ja ymmärtämystä, mutta silti minun on tehtävä valintoja käytettävissä olevan ajan ja varsinkin rahan puitteissa ja silloin tietysti valitsen juuri sen, mikä itsestäni tuntuu mukavalta ja mielenkiintoiselta ja yritän valita paikkoja, joissa viihdyn ja joissa minun on hyvä olla.

Matka Egyptiin avarsi paljon maailmankatsomustani ja ajatteluani. Pieni kulttuurishokki iski jo Hurghadan lomarannoilla, koska sielläkin halusin ottaa selvää asioista ja paikallisten ihmisten elämästä. Vielä suurempi oli kuitenkin Kairon vaikutus minuun. Kaksi Kairossa viettämääni päivää saivat minut edes pikkuisen ymmärtämään tätä vierasta kulttuuria ja kansaa. Tai jos en sitä vielä tuossa ajassa ymmärtämään oppinutkaan, niin ainakin tajusin sen erilaisuuden ja silmieni eteen avautui uudenlainen maailma. Siinä mielessä matka oli hyvä ja opettavainen ja se oli myös ainoa matka, jonka tekemisestä olin kyllä tyytyväinen, mutta jolta oli kuitenkin kiva palata kotiin. Kairon hälinä ja kaoottisuus, Gizan pyramidit ja sfinksi, kaikki tuo valtava määrä historiaa pitkältä ajanjaksolta, se kaikki oli vaikuttavaa ja näkemisen arvoista. Ja Punaisen Meren kirkkaissa vesissä uiminen ja snorklaaminen oli aivan upeaa. Suurin miinustekijä minulle oli se, että koko ajan joku oli roikkumassa käsivarressa ja pyytämässä rahaa. Varastaminen ei ole sallittua, mutta tursiteja saa huijata kaikin mahdollisin keinoin. En todellakaan ihastunut tai rakastunut tuohon maahan tai sen ihmisiin, mutta kaikki oli kuitenkin näkemisen arvoista. Nyt kun matkasta on kulunut vuosia, voisin taas lähteä sinne uudestaan.

Ranskassa olen käynyt vain Välimeren rannikolla Nizzassa. Tuolla reissulla kävimme myös Monacossa, Antibesissa ja St Paulissa sekä Italian puolella Genovassa. Pidin tuostakin matkasta todella paljon ja erityisesti mieleen ovat jääneet St Paulin upea, ikivanha kaupunki kapeine kujineen ja myös Nizzan vanha kapunki ja sen kujat. Koko Nizzassa viettämämme viiko oli helteinen ja merivesi oli lämmintä. Pikku kujilla harhailun lisäksi vietimme päivisin paljon aikaa Nizzan erikoislaatuisella rannalla, joka ei ole hiekkaranta vaan se on täynnä pieniä, tasaiseksi hioutuneita kiviä. Monacokin oli näkemisen arvoinen ja samoin sisämaan vuoristokylät. Hyvä matka oli sekin.

Lontoostakin pidin kovasti. Niin kovasti, että tehtyäni sinne ensin työmatkan, lähdin kuukauden päästä uudestaan lomamatkalle. Upea suurkaupunki täynnä näkemistä. Helppo (joskin ruuhkainen) kulkeminen metrolla ja kaksikerroksisilla busseilla ympäriinsä. Puistot, vanhat rakennukset, Thames-joki siltoineen, Big Ben, Westminster Abbey ja Buckinghamin palatsi... Niin paljon kaikkea... Camden Townin kirpputorimaisesta ja hieman boheemista ilmapiiristä ilmapiiristä pidin erityisen paljon ja myös keskustan laidoilla olevista kaupunginosista ja Greenwichistä. Lomamatkamme aikana kävimme myös junalla päiväreissulla Brightonissa, meren rannalla ja sitäkin uskallan suositella.

New York on kaupunkien kaupunki! Kaupunkien äiti, kuten jossain sanotaan. Minusta tuntuu, että voisin harhailla New Yorkin eri kaupunginsoissa loputtomiin. Siellä voi astua miljoonien ihmisten sekaan kadulle ja oli aivan oma itsensä. Siellä voi kulkea niskta vinossa korkeiden talojen huippuja tuijottaen. Manhattanin valtavat pilvenpiirtäjät. Empire State Building ja Rockefeller Center, joihin molempiin pääsee katselamaan New Yorkia ylhäältä käsin. Times Square ja Wall Street. Central Parkin valtava puisto. Kaikki ne ja moni muu ovat paikkoja, jotka vähintään kerran elämässä pitäisi nähdä. Olen nähnyt vilauksen myös toisenlaisesta New Yorkista; East Harlemin ja Queensin ja olen tyytyväinen, että nekin olen päässyt näkemään. New Yorkin lisäksi myös Washington on täynnä näkemistä ja taas ihan toisenlaista maisemaa tarjoaa läheinen, historiallinen Annapolisin pikkukaupunki. New York taitaa jollakin mittarillla mitattuna olla minun ajatuksissani matkakohteiden ykkönen, mutta ei kuitenkaan ehkä kokonaissijoitukseltaan se ihan ensimmäinen.

Myös Havaiji on jollakin mitta-asteikollaparas kaikista. Ja kyllä se kokonaispisteillään menee varmasti New Yorkin ohi. Havaiji oli minun silmissäni lähes paratiisi. Waikiki Beachin upeat hiekkarannat ja surffi-aallot sekä sen laidalla kohoava Diamond Head- kraateri. Kailua, maailman upein uimaranta. Pearl Harborin sotahistorialliset nähtävyydet. Hanauma Bayn kraaterissa snorklaaminen. Ja se aivan upea ja tasaisen lämpöinen ilmasto ja lämmin merivesi. Jos minun pitää päättää mikä on paras koskaan tekemäni matka, niin kyllä se on ihan ilman pienintäkään epäilystä talven 2009 yhdistelmämatka Havaijille ja New Yorkiin. Olen käynyt USA:ssa nyt kahdeksan kertaa: olen käynyt kaikkiaan viisi kertaa Floridassa, kaksi kertaa New Yorkissa, kaksi kertaa Washingtonissa ja kerran Havaijilla ja pidän tuosta maasta ja sen ihmisistä yleisesti todella paljon.

Maana ykkönen kuitenkin on ihan varmasti Italia. Olen käynyt Italiassa kaksi kertaa työmatkalla ja sen lisäksi ollut siellä töissä lyhyen ajan syksyllä 2011. Lisäksi olen käynyt siellä kolme kertaa lomamatkalla. Rooma on minulle jollakin tavalla kaikista maailman paikoista se ehdoton ykkönen. Suurkaupunki, joka on niin täynnä historiaa, että kaiken sen tutkimiseen menisi koko elämä ja josta löytyy aina uudestaan ja uudestaan uusia kapeita kujia je hienoja paikkoja, vaikka luuli jo nähneensä kaiken. Tässä on mahdotonta alkaa edes luetteloimaan kaikki ahienoja ja tärkeitä nähtävyyksiä. Pidän myös muusta Italiasta ja yksi parhaita paikkoja on Cinque Terre Ligurianmeren rannikolla. Viisi pientä kaupunkia, tai oikeastaan kylää merenrannnalla vuorien laaksoissa. Korkealle meren yläpuolelle nousevat viiniviljelmät vuorenrinteillä. Se maisema on varmasti yksi maailman kauneimpia maisemia. Myös Firenze on näkemisen arvoinen. Samoin Pisa ja Venetsia. Ja myös Italian keskelle jäävästä pikkuruisesta San Marinon valtiosta korkealla vuoren laella pidin kovasti.

On joitakin paikkoja, joista pidän niin paljon, että voisin asettua niihin vaikka pitemmäksikin aikaa. Ensimmäinen olisi varmastikin Italia, mutta korkea asuntojen hinta ja viileä talvi ohjaavat minua kuitenkin toiseen suuntaan... Ja se suunta on nyt siis Florida ja USA. Maa, josta pidän, Floridan lämmin, trooppinen ilmasto, ystävälliset ja avuliaat ihmiset, luonto ja meri hiekkarantoineen. Loputtomat mahdollisuudet reissaamiseen saman valtion sisällä. Kaikki se minua sinne ajoi... En oikeastaan vielä itsekään tiedä minne tämä tie vie, mutta uteliaana lähden sitä kulkemaan...

Parhaat paikat taisivat tulla tuossa. Moni hyvä ja kiva paikka jäi mainitsematta. Moni näkemisen arvoinen kirjoittamatta ja myös moni vähemmän hyvä paikka unohtui. Ja paljon on tosiaan näkemättä. Joskus hyvä matka voi tosiaan olla matka omalle takapihalle (varsinkin täällä Suomenlinnassa) tai se voi olla retki Korkeasaareen tai metsälammelle uimaan. Se voi olla mökkireissu tai matka saareen. Mutta... Kyllä kuitenkin olen edelleen sitä mieltä, että jollakin tapaa ainakin oma elämäni olisi köyhää ja niin kovin paljon jäisi elämättä ja kokematta, jos jäisin pyörimään ikuisesti näihin samoihin ympyröihin. Ja siinä mielessä joka ainoa matka on ollut sen rahan arvoinen ja tekemisen arvoinen. Joka ainoa matka on ollut matkan arvoinen.