JA VIELÄ TOINEN IHAN TAVALLINEN LAIVAMATKA

Ihan täysin sattumaa on se, että useamman vuoden tauon jälkeen tein kaksi Ruotsinristeilyä parin viikon välein. Ensimmäinen risteilyni oli Viking Linen Viking Cinderellalla ihan yksikseni ja toinen Viking Gabrielalla kahden pikkupojan kanssa syysloman ajankuluksi. Jos oli oma risteilyni todella ja halpa ja todella hiljainen, niin toisin oli syyslomalla. Hinta oli moninkertainen ja syyslomailijoita laivalla riitti. Syyslomaviikolla laiva oli luonnollisesti todella täynnä lapsiperheitä. Jos siis haluatte välttää ruuhkaa tai haluatte välttää lapsia, niin älkää risteilkö syysloma-aikaan. Asia, joka lienee sanomattakin selvä.

Tämä syyslomareissu tehtiin melko lailla lasten ehdoilla ja enimmäkseen kyselin heiltä mitä he haluavat tehdä. ”Tax Free” -ostokset olivat tietysti ihan ensimmäinen juttu heti sen jälkeen kun olimme ulkokannella katselleet laivan ajavan Kustaanmiekan salmesta ulos merelle. Lapsille suunnattu ohjelmakin kiinnosti ja aluksi osallistuimme koko perheen tietovisaan laivan ravintolassa. Tietokilpailu meni meidän joukkueemme osalta vähän penkin alle, mutta onni suosi tietokilpailua seuranneessa arvonnassa: voitimme Viking Linen risteilylahjakortin ja suklaarasian! Nuorempi pojista osallistui vielä lasten karkkibingoon ja sieltä tuli lisää suklaata. Näiden puuhien lisäksi aikaa vietettiin lasten leikkihuoneessa. Gabriella on omasta mielestäni yksi parhaita laivoja lapsiperheille. Laivalla on oikein mukava pienten lasten leikkihuone ja ylempänä konfrenssitilojen yhteydessä isompien lasten leikkihuone pingis-pöytineen ja myös pelihuone, jossa muutama peliasema vapaasti käytettävissä. Lisäksi laivan käytävillä on muutamia muita peliautomaatteja. Laivalta löytyy jotain vähän kaikenikäisille lapsille. Miinuspuolena voidaan tosin mainita, että nyt kun laiva oli täynnä lapsia, myös kaikki ajanviete oli koko ajan varattua ja omaa vuoroa sai odottaa todella kauan ja omasta vuorostaan sai pitää tiukasti kiinni.

Seuraavana aamuna heräsimme hyvissä ajoin aamiaiselle. Olin varannut meille kaiketi melko tavanomaisen ”paketin”, johon risteilyn lisäksi kuului yksi aamiainen (Tukholmaan saavuttaessa) ja yksi buffet-päivällinen (Tukholmasta lähdettäessä). Laivan seisovaa pöytää en nyt mene ihan hirveästi kehumaan. Aamiainen oli ihan ok, mutta päivällinen ei ollut ihan minun makuuni ja pojillakin oli vähän vaikeuksia löytää mieleistä ruokaa. Jotenkin tuntui, että myös itselläni on vaikeuksia löytää sieltä minulle mieleistä ruokaa, mutta vika saattaa olla myös minussa. Lasten kanssa matkassa ollessa jälkiruoka on tietysti hyvin tärkeässä roolissa ja maistuihan se minullekin, eikä siinä ollutkaan mitään valittamista.

Laivan saavuttua satamaan me kävelimme hieman vajaan kahden kilometrin matkan Slussenille ja sen läheisyydessä, sillan toisella puolella olevalle lauttapysäkille. Lautalla numero 82 pääsimme kätevästi Djurgårdenin saarelle. Liput maksoin jo laivassa valmiiksi puhelimeeni lataamallani SL-sovelluksella. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta tästä sovelluksesta, mutta melko nopeasti opin sitä käyttämään. Tosin joitakin omituisuuksia siinä mielestäni oli: esimerkiksi ostaessani liput, ne jäivät tavallaan ”reserviin” ennen kuin aktivoin ne ja ihan nopeasti en löytänyt paikkaa missä näkisin kaikki valmiina reservissä olevat liput ja toisiaan sovelluksen kertoessa aktivoimattomista lipuista sen ilmoittama määrä vaihteli, eikä se vastannut todellisuutta. Lauttaan noustessamme vilautin puhelintani virkailijalle ja hän totesi oikeastaan puhelintani edes kunnolla katsomatta, että sovelluksen kanssa voi kävellä suoraan lipunlukulaitteen ohi.

Päästyämme Djurgårdenin saarelle, aivan Gröna Lundin huvipuiston kupeeseen, kävelimme noin 400 metrin matkan Vasa-museolle. Djurgården on täynnä nähtävyyksiä ja käyntikohteita ja matkalla ohitimme Gröna Lundin huvipuiston, Abba-museon, viikinkimuseon, jonkinlaisen ”alkoholimuseon” ja useita museolaivoja. Näiden lisäksi tiedän siellä olevan myös Skansenin ulkoilmamuseon ja eläintarhan sekä Junibackenin pienten lasten vierailukohteen. Mietimmekin kävellessämme poikien kanssa, että joskus pitäisi matkustaa Tukholmaan niin, että olisi yötä hotellissa ja näin olisi enemmän aikaa käydä näissä paikoissa. Huvipuisto lienee kuitenkin poikien mielestä se kiinnostavin.

Olin siis matkassa kahden lapsen kanssa ja ilokseni totesin, että Vasa-museo on ilmainen alle 18 vuotiaille lapsille. Minun pääsylippuni maksoi 190 kruunua eli noin 17 euroa. Ei lainkaan paha hinta kun vertaa sitä moneen muuhun museoon esimerkiksi Suomessa ja tähän 17 euron hintaan sisältyi siis kolme henkilöä. Tällä kerralla lippuun sisältyi myös samassa rakennuksessa oleva Brickwrecks-näyttely, jossa oli legoista rakennettuja haaksirikkoutuneita laivoja. Laivat olivat upeita taideteoksia ja isoimissa niistä oli 20 000 osaa. Tässä näyttelytilassa oli myös kaksi ”työpajaa” lapsille ja he saivat tehdä omat lego-laivansa ja laittaa myös ne näytteille hyllyyn. Ensimmäinen tunti meillä vierähti jo tässä näyttelyn osassa.

Olen käynyt Vasa-laivan museossa parikin kertaa aikaisemmin, mutta edellisestä kerrasta on jo aikaa. Kun avasin ovet museoon, en voinut olla ihmettelemättä laivan koko ja sitä, kuinka upealta se näyttää, vaikka kaikki sen alkuperäinen loisto onkin tiessään. Näky on lähes henkeäsalpaava. Lyhyesti kerrottuna kyseessä on laiva, joka valmistui vuonna 1628 ja se upposi Tukholman edustalle vain vajaan yhden merimailin purjehdittuaan. Laiva ei ollut vakaa tuon ajan lasku- ja suunnittelutaidon puutteen vuoksi ja ehkä myös siksi, että laivasta haluttiin tehdä liian upea ja mahtava ja sen vedenpinnan yläpuolisista osista tehtiin liian massiiviset ja korkealle kolmelle kannelle asetettiin liikaa painavia pronssivalutykkejä. Laiva ampui neitsytmatkalle suunnatessaan kunnialaukaukset ja alkoi pian sen jälkeen kallistua ja ottaa vettä sisään avoinna olevista tykkiluukuista. Pian koko laiva kaatui ja upposi. Laiva nostettiin vasta 333 vuotta myöhemmin, vuonna 1961 ja se on ollut museonähtävyytenä nykyisessä paikassaan vuodesta 1990 lähtien. Vasan pituus on 69 metriä ja uppouma peräti 1200 tonnia. En ala tässä kuvailla laivaa tämän tarkemmin tai kertoa sen historiasta: näitä tietoja voi lukea helposti esimerkiksi museon omilta sivuilta tai wikipediasta. Museossa lasten kanssa minua kummastuttaa se, että jopa vilkas lapsi jaksaa kierrellä laivaa ympäri lähes kahden tunnin ajan. Laiva on niin kiehtova, että se jollakin tapaa imee meidät mukaansa miettimään milloin mitäkin yksityiskohtaa tai kuvittelemaan jotakin tapahtumaa vuonna 1628 tai 1961. Tämä on mielestäni yksi hienoimpia museoita koko maailmassa.

Vasa-museossa meillä meni aikaa kaikkiaan noin kolme tuntia. Matkasimme takaisin vanhankaupungin laidalle samalla lautalla, millä Djurgårdeniin tulimmekin. Meillä oli kaupungissa vielä sen verran aikaa, että ehdimme tehdä lyhyen kierroksen vanhankaupungin lähimmillä kujilla. Pitkään emme jaksaneet enää kävellä, sillä olimme tuona päivänä kävelleet ja seisseet jo melko paljon. Risteilymatkustajien pitää olla laivalla viimeistään klo 16.00, puoli tuntia ennen laivan lähtöä, mutta me olimme paikalla jo tuntia ennen lähtöä. Risteilymatkustajillahan on pääsy takaisin laivaan koko päivän ajan.

Meidän illan ohjelmaamme laivalla kuului lasten limbo-kilpailu, johon yksi meistä osallistui ja myös paluumatkalla otimme perhejoukkueena osaa tietokilpailuun. Tietokilpailun jälkeen vuorossa olikin sitten tuo jo mainittu buffet-ruokailu. Loppuaika kuluikin sitten pelihuoneissa, joissa pojat käyvät pelaamassa pingistä ja myös tietokonepelejä. Tax Free -myymälästäkin mukaan tarttui vielä melkoinen määrä karkkia, vaikka itse olen aina sanonut, että sieltä ei kannata karkkia ostaa, kun kaikki on niin kallista.

Lopuksi voisin antaa Viking Linelle vähän risuja ja ruusuja ja muutenkin arvioida matkaa. Miinusta tulee nyt siitä, että paikoitellen ravintoloissa eri ruokalajit pääsivät loppumaan suuresta ihmismäärästä johtuen. Niitä tosin täydennettiin kyllä melko nopeasti. Niin ja se toinen miinus on suuri väkimäärä, mutta tämä tietenkään ei ole Viking Linen ”vika” vaan ihan matkustusajankohdasta johtuva seikka. Yksi iso miinus tulee minun ensimmäisen yön tyynystäni: se oli mahdollisesti huonoin tyyny koko elämässäni. Toiseksi yöksi sain hieman paremman tyhjänä olevasta sängystä. Kaikkein suurin miinus ja oikeasti hyvin hämmentävä asia vuonna 2024 on surkea wifi-yhteys! Wifi-yhteyden taso on jäänyt jonnekin menneelle vuosisadalle. Yleisissä tiloissa se on huono ja hyteissä täysin kelvoton. Mantereen läheisyydessä mobiilidata toimii vielä jollakin tavalla, mutta ikkunattomissa hyteissä sekin katoaa nopeasti ja matkasta iso osa menee täysin pimennossa. Tähän aivan samaan seikkaan törmäsin pari viikkoa sitten Cinderellalla, joten kyseessä on joku aivan yleinen ongelma. Ongelma, jota on nykypäivänä vaikea ymmärtää, merelle kun saadaan kyllä yhteys satelliittien kautta, jos muut tukiasemat eivät enää kanna tarpeeksi kauas. Entä positiiviset seikat. Yleisesti ottaen kaikki toimi hyvin. Hytit ja yleiset tilat olivat melko siistejä ja puhtaita. Laivan korkea ikä tosin näkyy kaikkialla. Laivalla oli myös yllättävän rauhallista suuresta ihmismäärästä ja suuresta lapsimäärästä huolimatta ja ihmeellistä oli se, että ihmiset (niin lapset kuin aikuisetkin) tuntuivat käyttäytyvän varsin hyvin.

MAAILMAN MYRSKYISTÄ (Milton)

Lokakuun alkupuolen mahtava syyssää Suomessa! Tuulee niin että tukka lähtee… Sään innoittamana kirjoitan nyt muutaman sanan täältä city-saaristosta, Helsingin eteläisimmästä kaupunginosasta. Sää on täällä meren keskellä tosiaan mahtava: Jatkuva tuuli on ollut luokkaa 17-19m/s ja huiput ovat olleet lähes 25m/s. Tein juuri vertailua jatkuvan tuulen osalta ja totesin, että Harmajalla ollaan tällä hetkellä tuulilukemissa, jotka vastaavat "tropical depression" -tasoa, mutta ihan pian ollaan jo samalla tasolla kuin "tropical storm". Täällä ei tosin ole tropiikista tietoakaan... Tätä mahtavasta säästä nauttimista varjostaa nyt huoli siitä, että tuolla Atlantin takana alkaa pian tapahtua... Florida on hiljalleen sulkeutumassa ja suurin osin jo sulkeutunut ja osittain tyhjentynyt. Siellä ne tuulilukemat kun ovat nopeassa nousussa ja pian ihan jotain muuta kuin täällä, missä lempeä syyshuokaus vähän syleilee... Huoli läheisistä ja myös omaisuudesta on taas kerran läsnä ja on niin voimaton olo täällä kaukana. Ei voi kuin odottaa ja toivoa parasta. Niin paljon helpompaa olisi tosiaan olla siellä kuin täällä.

Tätä kirjoitellessani hurrikaani ”Milton” lähestyy kovaa vauhtia Floridan niemimaata Meksikonlahdelta. Tuo Meksikon liepeillä syntynyt ja räjähdysmäisen nopeasti (kuten sitä mediassa kuvattiin) kasvanut myrsky on ohittanut Jukatanin niemimaan ja Meksikonlahden keskiosat ja nyt keskiviikkoiltana (Suomen aikaa) sen liepeet alkavat jo piiskata Floridan länsirantoja. Suurimman osan matkasta myrsky on ollut todella voimakas, ylimpään hurrikaaniluokkaan luokiteltu myrsky (cat5) ja tuulen nopeus on ollut niinkin valtava kuin 80m/s. Miettikääpä Suomen oloja, jos ulkona tuulee 20-25m/s, jo se on aivan hirveä myrsky… Nyt tuulen nopeus on tosin laskenut hieman ja hurrikaani on pudonnut luokkaan cat4. Vaikka sen voimakkuus on hieman pudonnut, ei sen vaarallisuus ole juurikaan laskenut: hurrikaani on edelleen ”katastrofaalisen vaarallinen” ja samalla kun tuulen nopeus on hieman laskenut, on sen koko kasvanut huomattavasti. Tällä hetkellä arvioidaan, että hurrikaani-nopeuksien tuulet ulottuvat noin 30 mailin (noin 50km) päähän sen keskuksesta ja trooppisen myrskyn luokittelua vastaavat tuulet ylettyvät noin 125 mailin (200km) päähän. Varsinaisen hurrikaanin halkaisija on nyt siis noin 100 kilometriä ja koko myrskyalueen halkaisija peräti 400 kilometriä. Hurrikaanin keskellä on sen ”silmä”, alue joka erottuu selkeänä ”reikänä”, ja joka voi todellakin olla lähes täysin tyyni. Ja tämän silmän reunoilla on hurrikaanin voimakkain tuuli. Jos siis tuuli tyyntyy äkisti kesken hurrikaanin, älä mene ulos…

Näillä näkymin tuo 100km leveä hurrikaani ”Milton” liepeineen tulee osumaan Floridan rannikkoon Suomen aikaa torstaiaamuna. Toki sen vaikutukset ovat näkyneet jo jonkin aikaa ja hetki hetkeltä isommiksi ne käyvät. Osuttuaan rantaan ja jatkaessaan mantereen päällä hurrikaanin voimakkuus putoaa, kun sen alta puuttuu sitä ruokkiva lämmin vesi ja maastossa on esteitä. Tästä huolimatta on arvioitu, että Milton pysyy hurrikaanina koko Floridan niemimaan ylittämisen ajan ja poistuu Atlantille edelleen cat1-luokan hurrikaanina. Osuessaan Floridan länsirannalle se tuo tuulen lisäksi mukanaan vieläkin pahemman ilmiön: myrskyvuoksen (storm surge). Vettä nostaa meren pinnan nousu ja sisämaassa myös runsas sade. Myrskyvuoksen pelätään nyt nousevan jopa 3-5 metrin korkuiseksi. Tai syvyiseksi… Hurrikaanin mukana tulee myös runsasta sadetta, salamointia ja tornadoita ja juuri tornadot näyttävät tällä hetkellä pahalta: Niitä on jo nyt esiintynyt paljon eri puolilla Floridaa ja ne ovat olleet isoja.

 

Tästä summa summarum: Vaarallisimmat tekijät ovat myrskyvuoksi ja äkillinen, jopa useiden metrien vedennousu, rankkasateen aiheuttama äkillinen tulviminen ja tietysti myös ensimmäisenä mieleen tuleva valtava suoran tuulen vaikutus ja etenkin tuulen mukanaan heittämän materiaalin iskut (on se sitten hurrikaanin tuuli tai oikeastaan vielä vaarallisempi tornadon tuuli). Suojaa pitäisi saada siis tulvimista sekä tuulen aiheuttamia tuhoja vastaan (katot, talojen rakenteet jne.) ja myös ilmassa lentäviä kappaleita vastaan (ikkunat, ovet). Niiden, jotka eivät asu evakuointialueilla tai jotka eivät ole pakoon lähteneet, pitää siis suojata kotinsa kaikkea tuota vastaan ja sen lisäksi löytää itselleen kotinsa keskeltä turvallisin paikka itselleen. Tämän lisäksi tulee muistaa, että sähköt tulevat todennäköisesti katkeamaan useitakin kertoja ja katkokset voivat kestää jopa tunteja tai päiviä ja myöskään puhtaan veden tulo tai viemärien toiminta ei todellakaan ole taattua. Vettä ja ruokaa on oltava varastossa muutaman päivän ajaksi. Yhteydenpito ulkomaailmaan saattaa sekin katketa. Kännykkäverkot ja internet eivät välttämättä toimi ja ne lakkaavat toimimasta viimeistään siinä vaiheessa, jos puhelimesta loppuu virta. Eli myöskin sähkönsaanti (edes puhelimelle) tulisi varmistaa.

 

Meillä vaimoni on tietysti näissä asioissa jo vanha tekijä, mutta kun minä olen Suomessa ja hän yksin Floridassa, käymme nämä asiat yhdessä läpi joka ainoa kerta kun hurrikaani lähestyy. Nuo yllä mainitut asiat ovat jo melko rutiininomaisia asioita. Tulviminen ei tämän paikan kohdalla ole kovinkaan suuri riski. Isoin kysymys on aina ikkunasuojien asennus. Asuntomme suojaksi meillä on teräslevyistä koottavat suojat kaikkiin ikkunoihin. Levyt ovat muotoiltuja teräsprofiililevyjä, joita tarvitaan kymmenkunta ikkunaa kohden. Ne ovat painavia ja jo pelkästään alakerran ikkunoiden peittäminen kestää ehkä parisen tuntia. Yläkerta onkin sitten ihan toinen juttu… Yläkerran ikkunoiden yläreuna on yli viiden metrin korkeudella ja painavien levyjen nostaminen tikkaita pitkin, niiden ylhäällä pitäminen ja kiinnittäminen samanaikaisesti on niin työlästä, että yleensä tässä on turvauduttu ammattilaisen apuun (se ei enää ole edes turvallista omin avuin). Tällä kerralla tilanteeseen lähdetään, ehkä hieman uhkarohkeasti, ilman hurrikaanisuojia… Olettamus, tai ainakin harras toive, on nyt se, että hurrikaani tulee kulkemaan ennustettua reittiä pitkin, jolloin se ohittaa alueemme juuri sen veran etäältä, että myrsky tulee pysymään meidän nurkilla trooppisen myrskyn puolella. Olemme melko lailla niillä rajoilla, mutta viimeisimmät ennusteet näyttäisivät myrskylle hieman pohjoisempaa reittiä, jolloin sen keskusta kulkisi jotakuinkin Palm Bayn ja Cape Canaveralin välistä. Osa perheestämme onkin sitten hieman pahemmassa tilanteessa, mutta toivon hartaasti, että kaikki menee myös heidän osaltaan hyvin. Hieman kovin panoksin tässä nyt pelataan arvuutteluleikkiä, mutta toivotaan parasta. Minun nimissäni olevassa asunnossa ei ole ikkunasuojia, mutta ikkunat ovat "hurrikaani-ikkunat" (impact windows), jotka kestävät ainakin jonkinmoisia iskuja. Asunto on toisessa kerroksessa ja sen yläpuolella on vielä yksi kerros, eli tilanne ei ole ainakaan huonoin mahdollinen.

 

Minulla on siis tosiaankin Floridassa perhettä ja omaisuutta ja myös muutamia ystäviä ja kaukaisempia tuttavia. Tästä johtuen seuraan tietysti tilannetta silmä kovana lähes koko ajan. Tärkeimmät tietolähteeni ovat NOAA National Hurricane Center ja CNN ja sen lisäksi satunnaisesti jotkut muut uutissivut ja perheen tai ystävien viestit ja postaukset sosiaalisessa mediassa. Liitän tähän kirjoitukseeni mukaan yhden wikipedian taulukon, joka avaa mielestäni erinomaisen selvästi eri myrskykategoriat ja niihin liittyvät tuulen nopeudet Saffir-Simpson asteikolla.

 

Viimeisimmät tiedot omalta alueeltamme (Palm Beach County): Hurrikaanin osalta tila on edelleen ”tropical storm warning”, mutta olemme hyvin hyvin lähellä hurrikaanivaroitusaluetta. Hurrikaani ja myrskyalueen koko on edelleen laajentunut. Palm Beach Countyn alueella on voimassa tornadovaroitus ja Floridassa, jopa hyvin lähellä meitä on havaittu useita suuria ja hyvin voimakkaita ja vaarallisia tornadoja. Piirikunnan evakuointialueelle A on annettu evakuoimiskäsky, mikä tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikilta lähimpänä Atlantin rantoja olevilta asuin- ja muilta alueilta tulisi poistua mahdollisimman pian.

Lännessä Meksikonlahden rannoilla myrskyvuoksi on alkanut nousta.

 

Tätä juttua päivitetään myöhemmin...
Jatka lukemista kuvan alapuolelta.

 

 

Myrskyluokitus Saffir-Simpson -asteikolla:

1-5 = Hurricane

3-5 = Major Huricane

TS = Tropical Storm
TD = Tropical Deprssion

PÄIVITYS: Torstaina 10.10 klo 0.45

Hieman puolenyön jälkeen keskiviikon ja torstain välisenä yönä (Suomen aikaa) tilanne on se, että myrskyn keskus on noin 60 mailia rannikosta ja se etenee hieman aiempaa nopeammin. Myrsky rantautuu aikaisin aamulla Suomen aikaa. Myrskyn koko on edelleen kasvanut: hurrikaanin halkaisija on nyt noin 110 kilometriä ja trooppisen myrskyn peräti 800 kilometriä. Floridassa on raportoitu tähän mennessä 90 tornadovaroitusta ja 11 todennettua tornadoa, mutta niitä on todennäköisesti jo paljon enemmän, koska tämä on jo vanha tieto ja esimerkiksi ihan meidän alueidemme ympärillä niitä on ollut jo useampia. Ja kuten jo totesin, ne ovat pelottavampia kuin itse tornado. Varsinkin tämän myrskyn yhteydessä ne vaikuttavat olevan suuria ja voimakkaita.

Ainakin kaksi perusasiaa unohdin kertoa: ensinnäkin hurrikaani tarvitsee syntyäkseen lämmintä, vähintään +26 asteista (C) vettä ja toisekseen pohjoisella pallonpuoliskolla hurrikaanit pyörivät coriolis-voiman (maapallon pyöriminen) vuoksi aina vastapäivään. Näin ollen tuulen suunta riippuu täysin missä paikassa ja suunnassa havaitsija on myrskyn keskipisteeseen nähden. Myrskyn liikkuessa itään voi tuulen suunta olla kuitenkin idästä länteen.

PÄIVITYS: Torstaina 10.10. klo 13.00

Floridassa myrsky on jo siirtynyt Atlantille, mutta vielä jonkun aikaa tuulet ovat vaarallisia ja tornadot vielä vaarallisempia. Tuuli on edelleen hurrikaanitasolla ja sade paikoin erittäin runsasta. Meidän osalta voimme pian huokaista helpotuksesta, kun myrsky nyt vaan pääsee ohi vielä viimeisistä perheenjäsenenistä ja heidän kotitalostaan. Näyttäisi siltä, että sekä läheiset ihmiset että omaisuus ovat kunnossa, mutta läheltä piti: hurrikaani itsessään meni (tai oikeastaan menee edelleen) ihan hipoen ohi ja useampikin tornado sai aikaan hävitystä ihan melkein nurkan takana. Otin tähän talteen muutaman kuvan miltä meidän kotiseuduilla näyttää. Suurimmaksi osaksi kaikki tulvimista lukuunottamatta kunnossa, mutta toisin paikoin täystuho oli lähellä... Tuuli oli kova ja tornadoja on rekisteröity osavaltiossa ainakin 27. Tässä muutama kuva niiden tuhoista: Ensimmäisessä kuvakollaasissa näkymiä läheltä appivanhempien kotia, St. Lucie Countyn alueelta. Toinen kollaasi meidän lähialueeltamme (Nortlake Boulevard, joka kulkee ihan meidän nurkalta). Kolmannessa Wellington, joka on muutaman mailin päässä minun nimissä olevalta asunnolta. Neljännessä Martin County meidän ja appivanhempien välissä.