Saavuinpa keskelle Ranskanmaan...

"Matkustan ympäri maailmaa, Laukussa leipää ja piimää vaan, Jos mua hiukkasen onnistaa, Niin uuden ystävän saan. Saavunpa keskelle Ranskanmaan, Laukussa leipää ja piimää vaan, Yksin ei tarvitse ollakaan, Nyt uuden ystävän saan. Kun sanon Päivää, hän sanoo: Bonjour, Kun sanon Päivää, hän sanoo: Bonjour"

Suresnes, Ranska, maanantai 10.12.2012

Herään aamulla klo 4.15 ja nopeiden aamutoimien jälkeen kuittaan itseni ulos hotellista ja kävelen kadun toiselle puolelle bussipysäkille. Ehdin jo 5.00 Elielinaukiolta lähteneeseen Finnairin bussiin. Helsinkiläisenä olen yleensä pyrkinyt matkustamaan lentokentälle tavallisilla seutuliikenteen busseilla (615), mutta näin aikaisin aamulla istahdan mieluummin Finnairin bussiin, joka ajaa Scandic-hotellilta suoraan lentokentälle. Finnairin bussimatka maksaa 6,20 euroa. Seutulippu kuljettajalta ostettuna kertalippuna maksaa 4,50 euroa.

Olen lentokentällä taas todella hyvissä ajoin. Olisin ehtinyt hyvin vasta seuraavallakin bussilla, mutta ehkä kuitenkin parempi näin. Olen tehnyt lähtöselvityksen jo kotona netin kautta ja nyt kun minulla on valmiina tulostettu boarding card, minun tarvitsee vain jättää laukkuni baggage drop- pisteeseen ja olen valmis siirtymään lähtöaulaan. Turvatarkastukseen ei ole tänäänkään jonoa lainkaan ja parissa minuutissa olen jo lähtöaulan puolella. Vaikka joku väittää Helsinki-Vantaan olevan vilkas kenttä, niin kyllä se kuitenkin on vaan Euroopana syrjäkulman pieni ja hiljainen lentokenttä, jossa ei juuri näe kuin peiniä sinivalkoisia Finnairin koneita. No hyvä on, ehkä muutama iso, sinivalkoinen Finnairin kone myös... Päästyäni lähtöaulan puolele minulla on taas hyvin aikaa istua kahvilla ennen koneen lähtöä. Kahviakaan ei tarvitse jonottaa. Yksi mainitsemisen arvoinen positiivinen puoli Helsinki-Vantaan lentokentällä on: ilmainen wi-fi- yhteys. Lähes kaikkialla muualla yhteys on masulllinen.

Finnair Airbus A321 (Kuva: Airliners.net, Manuel Mueller)

Lento Pariisiin sujuu mukavasti ja tasaisesti. Lueskelen koneessa hätäisesti Berlitzin Pariisi-oppaan ja huomaan, että ei tuo Berlitz nyt niin huono olekaan, kuin mitä olin ajatellut. Se on pieni ja vajaavainen, hyvin suppea ja tarkoitettu selvästi turistille, joka ei ole kovinkaan kiinnostunut... juuri mistään... ;) Mutta se on oikein sopiva tällaista muutaman päivän reissua varten, kun vapaa-aikaa ei kovinkaan paljon ole. Muuta en paljon ehdikään tehdä; syön kuivan, mutta täyttävän sämpylän ja juon kupillisen kahvia ja sitten ehdin vielä hetken tuijotella koneen ikkunasta Pariisiin saapumista. Pilvet ovat tänään hämmästyttävän hienot! Olen kuitenkin jonkin verran lentänyt, mutta tällaisia pilviä en ole koskaan ennen nähnyt. Lähestymme allamme olevaa paksua pilvimattoa hyvin hitaasti ja koko suuremmiksi sen isot ja kiehkuraiset hattarat kasvavat. Ennen pilven sekaan laskeutumista valtavat valkoisenharmaat näyttävät kuin valtavilta, kuohuvilta meren aalloilta ja tuntuu kuin lentokone lentäisi isojen, korkeiden aaltojen välissä.

Harvinaisen mukavan lennon jälkeen kone rullaa pitkän matkan valtavan lentokentän kakkosterminaalille. Ohitamme lentokentällä myös muistomerkiksi jätetyn ääntä nopeamman Concorde-matkustajakoneen. Se on paljon pienempi, kuin olin tähän asti kuvitellut. Pääsemme sujuvasti koneesta ja pian saamme myös matkalaukkumme hihnalta. Seuraavat pari tuntia kuluvatkin sitten istuskellen, seisoskellen ja evästä syöden kun odotamme kyytiämme. Lopulta pääsemme pikkubussin kyytiin ja matkaamme leveää moottoritietä noin puolen tunnin matkan Pariisiin ja siitä edelleen Pariisin esikaupunkialueelle Suresnesiin. Olen taas sen verran selaillut paikkoja netistä ennen lähtöä, että pysyn melko hyvin selvillä bussin reitistä ja matkalla tunnistan La Defensen valtavat talot ja Seinen ylittävän Surresnesin sillan. Käytyämme viemässä matkalaukut hotelliin loppu iltapäivä kuluukin sitten työn merkeissä. Majoituspaikkana on Ibis-hotelli aivan Suresnesin keskustassa pienen, kapean kadun varrella.

Seine-joki, Pariisi, La Defence ja Suresnes

Vapaa-ajan koittaessa on ulkona jo pimeää. Jo iltapäivällä sain ihastella avaraa näkymää Pariisiin korkealta kukkulalta ja näin iltapimeässä näkymä on vähintäänkin yhtä hieno. Päivällä ehdin hetken katsella Eiffel-tornia, La Defenseä ja sen pilvenpiirtäjiä sekä koko valtavaa 12 miljoonan asukkaan Suur-Pariisia ylhäältä päin ja nyt illalla saan nähdä kirkkaasti valaistut La Defensen pilvenpiirtäjät ja valaistun Eiffel-tornin. Eiffel-tornin huipulla kiertävä valokeila näyttää pimeällä taivaalla oudon kiehtovalta. Aina tasatunnein välkkyvät valot koristavat tornia ylhäältä alas asti viiden minuutin ajan.

Suresnes

Pidän hotellihuoneessa vain noin minuutin hengähdystauon, vaihdan vaatteeni ja lähden ulos pienelle kävelylle. Kävelen muutaman korttelin päähän Seine-joen rantaan ja otan muutamia valokuvia noin kolmen kilometrin päässä olevan La Defensen korkeista taloista ja puiden takaa pilkottavasta Pariisin "tavaramerkistä" Eiffel-tornista. Sitten kävelen päämäärättömästi Suresnesin pienen keskustan kaduillla ja kujilla ja näpsin hätäisesti muutaman turistikuvan. Suresnes on pieni kapunki kiinni varsinaisessa Pariisissa ja Pariisin keslustasta sen erottaa valtava Boulognen puistoalue.

Illalla käymme vielä syömässä hotellin lähellä olevassa pienessä pizzeriassa ja pizza maistuukin hyvältä kun koko päivä on mennyt oikeastaan Finnairin sämpylän ja muutaman kahvikupillisen varassa. Syön prosciutto-pizzan ja se on erinomainen. Illalla olen hyvissä ajoin hotellihuoneessa ja pitkän matkapäivän jälkeen aion käydä ajoissa nukkkumaan. Ehkä sitten huomenna, tiistaina jaksan lähteä muutaman kilometrin päähän Pariisin keskustaan.

> Valokuvablogi